Turku Antti Aalto on jääkiekon SM-liigapelaajarekisterin kärjessä nimensä ansiosta. Torstaina alkavalle kaudelle TPS:n keskushyökkääjä tulee kuitenkin pitkältä muiden perästä, sillä hän on vielä loukkaantuneiden kirjoissa. Leikattu olkapää on tulehtunut kerta toisensa jälkeen ja kauden avausottelun päivämäärä on kysymysmerkki.
Aallon silmissä on silti tuttua tulta ja tappuraa - sitä kuuluisaa sisua.
- Ei tämä ole ammattilaisurheilua, jos ei lähde voittamaan pyttyä, Aalto linjaa maalin kohti Kanada-maljaa.
Aalto, 30, on äärimmäisen tärkeä pelaaja TPS:lle ja hänen kuntoutustaan vaalitaan huolella. Kuntopyöräkilometrimäärät ovat hulppeat, mutta paljon muuta yhdeksän SM-liigakautta tahkonnut hyökkääjä ei ole voinut tehdä.
Liigan mediapäivänä toisten valmentajien kuuleminen oli tuskaa Aallolle.
- Kuuntelin joidenkin valmentajien kommentteja, että sijoihin 12-14 ollaan tyytyväisiä ja niillä lähdetään kauden päätteeksi etelään.
- En tiedä pelataanko jotain E-liigan katulätkää vai mitä, mutta tästä maksetaan palkkaa. Minun mielestä aika ihmeellistä, että joukkueet asettavat sellaisia tavoitteita.
Aalto voitti SM-kultaa TPS:n paidassa 1995 ja Jokereissa 2002. Hopealätkiä vitriiniin on kertynyt neljästä hävitystä loppuottelusarjasta.
56 A-maaottelua pelannut Aalto kiekkoili Pohjois-Amerikassa 1997-2001 muun muassa NHL-seura Anaheimissa. AHL-liigan Cincinnatissa tuli maistettua karumpaa Atlantin takaista raittia.
- Sarja lähtee aina nollista. Kun kaikki pelaavat, kaikilla on myös mahdollisuus voittaa. Minun mielestä kaikkien pitää tavoitella tuota pyttyä. Sehän olisi hienoa Suomessa, jos joku muu voittaisi ja veisi mestaruuden kuin joku isoista seuroista tai suosikeista, Aalto täräyttää.
Monet tällit
Aalto tietää, että SM-liigan palkintopöytää on ennakoinneissa katettu niin Kärpille, Jokereille, Bluesille, Tapparalle ja myös TPS:lle. Liigassa onnettarella ja sen pelätyllä peilikuvalla on kuitenkin osansa.
- Jos vaikka maalivahti Niklas Bäckström loukkaantuu, eikä pysty pelaamaan, niin mitä Kärpät sitten tekee, Aalto kysyy teoriansa pohjaksi.
Aalto ei ole ensimmäistä kertaa toipilaana. Vuosi sitten hän tuli liiga-avaukseen liki kylmiltään.
- Kun Kärpät voitti mestaruuden 2004, niin minulta vääntyi finaalipelissä nilkka. Kauden jälkeen leikattiin alavatsakin. Ehdin olla kaksi viikkoa jäällä joukkueen kanssa ja sitten pelattiin jo liiga-avausta. Se ei ollut herkullinen tilanne, Aalto muistelee.
Aalto pelasi syksyn 2004 ensimmäisessä pelissä jopa noin 25 minuuttia, vaikka tarkoitus oli edetä maltilla ja kasvattaa varoen vastuuta.
Tuoreimman kolhunsa, mikä johti olkapääleikkaukseen, Aalto sai viime tammikuussa runkosarjapelissä Bluesia vastaan.
- Tämä on kolmas iso loukkaantumiseni. Sitten on noita pieniä tähystyksiä. Ehkä kymmenkunta kertaa olen käynyt lääkärinpöydällä, Aalto summaa.
- Kun tulet takaisin, niin odotetaan, että pitäisi tehdä jotain taikatemppuja. Mutta kun se ei ole niin helppoa. Nykypäivän peli on niin nopeata ja kaukalossa on niin vahvoja jätkiä. Jos tulet puolikuntoisena, niin se on varma, että menee vain vähän aikaa ja olet taas sairastuvalla.
- Olen myös sitä mieltä, että pelaajakunnioitus on vähän hävinnyt tässä liigassa. Rymistellään selkään ja muuallekin, Aalto taustoittaa.
Ehkä ulkomaille
Aalto uskoo vankasti, että hänen aikansa koittaa vielä tällä kaudella.
- Kyllä tässä vuosien varrella on oppinut, että kaikkea kivaa tapahtuu kauden aikana. Yleensä olen pitänyt sitä mottona, että kuka alussa hosuu, se lopussa väsähtää.
SM-liigassa Aalto on ollut TPS:n mies lukuunottamatta kahta Jokeri-kautta. Myöhemmässä tulevaisuudessa hän saattaa hyvinkin tahkota etäämmälläkin.
- Tavoitteet kyllä on, että pääsisin vielä ulkomaille. Kyselyitä on ollut koko ajan, mutta viimeinen silaus on puuttunut.
- En lähde mihinkään tökkimään enää, että pelaisin neloskentässä. Toivon, että joskus vielä pelaisin vaikka Sveitsissä. Mutta pyrkijöitä on paljon, Aalto selvittää.