Vaikka eduskunnan tiistaina hyväksymä EU:n perustuslaki ei koskaan astu voimaan, pitää EU-asiantuntija, professori Esko Antola ratifiointia takeena siitä, että Suomi on vahvasti mukana, kun lain korjaaminen alkaa.
"Kaikki tietävät, ettei perustuslaki tässä muodossa tule koskaan voimaan. Silloin enemmistöllä on vahva asema uusissa neuvotteluissa. Tällä petattiin juuri sitä", hän uskoo.
Suomi olisi EU-asiantuntijan mielestä toki voinut sanoa, että ennen perustuslain hyväksymistä odotamme, että Ranska käy vaalinsa läpi. Näin on tehnyt Ruotsi.
Eduskuntakäsittely oli hänen mielestään myös ele siitä, että pidämme sitoumuksestamme ja velvollisuudestamme kiinni. "Me haluamme olla siinä enemmistössä, joka on perustuslain ratifioinut."
"Kun lähdimme puheenjohtajuuteen, emme hakeneet mitään suurta läpimurtoa, vaan sanoimme että pidämme unionin toiminnassa. Tämä on sitä samaa", Antola vielä toteaa.
Nyt Suomi voi EU-ekspertin mielestä aina sanoa, että me olemme nähneet ratifioinnin vaivan ja hallitus on pannut itsensä likoon. Äänestystulos 125-39 ei sinänsä yllättänyt Antolaa, vaan hän pitää sitä hyvinkin odotettuna.
Suomen puolivuotinen EU:n puheenjohtajamaana on mennyt Esko Antolan mielestä oikein hyvin: pääpiirteissään ei ole valittamista. "Emme tavoitelleetkaan mitään valtavan suuria asioita. Halusimme, että unioni pysyy toimintakykyisenä näissä vaikeissa poliittisissa tilanteissa, eikä mene huonompaan suuntaan."
Kun puheenjohtajuus lankesi Suomelle, elettiin unionissa harvinaisen vaikeita aikoja juuri perustuslain ratifioinnin keskeneräisyyden takia ja siksi, että monissa jäsenmaissa poliittinen johto oli huonossa jamassa.
Tällöin on Antolan mielestä turha odottaa suuria ratkaisuja, kun jäsenmaat eivät ole sitoutuneita niihin. "Monissa jäsenmaissa ei ole halua eikä uskallusta sitoutua isoihin asioihin, vaan ne ajavat kansallisia tavoitteita", hän selvittää.
Antola kehaisee erikseen heti puheenjohtajakauden alussa eteen tulleen Libanonin kriisin selvittämistä. "Me pystyimme osoittamaan siinä erittäin hyvää johtajuutta."
Hänen mielestään Suomi teki hyvää jälkeä myös energiaulkopolitiikassa suhteessa Venäjään, vaikkei konsensus sitten pitänytkään. "Se mitä tehtiin, oli silti menestyksekästä. Antaisin hyvän arvosanan tästä koko touhusta."