Oulu Kun oululainen kultaseppä Carl August Pettersson naputteli pajassaan 1800-luvun puolenvälin jälkeen uistimia, ei niiden kauaa tarvinnut killua sepän hyllyillä. Tuohon aikaan kultaseppien taokset menivät kuin kuumille kiville, sillä vapaina virtaavat Oulu-, Kemi-, Tornio- ja Petsamojoet vetivät kalastajia. Eivätkä kalannarraajien välineet olleet mitä tahansa läkkipeltiä, vaan ehtaa hopeaa.
"Suurin osa uistimista oli hopeisia, mutta eivät ne silti mitään hirveän hintaisia olleet. Kultasepät vain halusivat käyttää ammattitaitoaan kunnon aineisiin. Monelle kultasepälle uistimet olivat kuitenkin merkittävä tulonlähde ja oululaisilla oli rahaa muun muassa tervanmyynnin vuoksi", kalastusvälineiden keräilijä Ilkka Jukarainen kertoo.
Jukarainen osallistui viikonvaihteessa Oulussa pidetyille kalastuspainotteisille antiikki- ja keräilymessuille. Suomen kuuluisimmaksi mainitun alan harrastajan tehtävänä oli arvioida Oulun seudulla valmistettuja vanhoja uistimia ja perhoja. Jukaraisen syynättäväksi kannettiinkin monia kalastusvälineiden helmiä.
"Arvioitavaksi tuotiin useita todella mielenkiintoisia uistimia ja yksi uusi tekijäkin kaupungista löytyi", Jukarainen iloitsee messujen annista ja aikoo tulla Ouluun seuraavan kerran jo kuukauden päästä, Erämessuille.
Antiikki- ja keräilymessuilla oli kalastusvälineiden lisäksi keräilyharrastajien katsottavina muun muassa rahoja, postimerkkejä, lasia, posliinia, huonekaluja ja tauluja. Messujen järjestäjinä toimivat Marjakankaan Korukivi sekä Hannu Okuloff.
Puulauneista
hopeauistimiin
Nykyaikaisten uistimien esi-isiä ovat 1000-luvulla tehdyt, katajaiset puulaunit ja niistä myöhemmin kehitellyt messinkiset versiot. 1900-luvulla Oulun seudulla tehtiin pätäköitä eli kevyitä korkkiuistimia, joissa oli metalliset leukalaput.
"Koukkuja on kevennetty näistä vanhoista tekeleistä, mutta muuten periaate on sama", Ilkka Jukarainen kertoo ja sanoo, että suurikokoisin koukun varustettuja massiivisia uistimia käytettiin ennen sekä kesällä että talvella.
"Kesällä niillä pyydettiin järvilohta ja talvella pilkittiin".
Suomessa uistinten ja muiden kalastusvälineiden keräilijöitä on tuhansia.
"Mutta minunkaltaisia höyrähtäneitä on vain kymmeniä", Jukarainen hymähtää.
Hän kuuluu kalastusmuseoyhdistykseen, pariin ulkolaiseen keräily-yhdistykseen sekä Helsingissä pari vuotta sitten perustettuun Vanhoihin Vehkeisiin ja Vieheisiin. Jukaraisen kätköistä löytyy tuhansia erilaisia kalastusvälineitä, vaikka hänen mielestään oleellista ei ole määrä, vaan laatu.
"Haaveissa olisi kirjan tekeminen. Lisäksi kaipailen Oulussa 1700-luvulla toimineen Lars Anders Haanstedtin tekemiä uistimia. Myös kaikki muu aineisto vanhoista tekijöistä kiinnostaa, kuten piirrokset, valokuvat ja kirjeet", Ilkka Jukarainen kertoo.
Jos omissa nurkissa pyörii vanhoja uistimia, kannattaa ne tuoda asiantuntijan arvioitavaksi. Hyväkuntoisesta uistimesta keräilijät voivat maksaa kymmeniä tai jopa sata euroa.