Aleksandrian rantabulevardin varrella kohoaa muusta ympäristöstä poikkeava rakennus, Bibliotheca Alexandrina, Aleksandrian uusi kirjasto. Antiikin aikana jokseenkin samalla paikalla sijaitsi muinainen Aleksandrian kirjasto Museion.
Museion käsitti aikansa suurimman kirjoitusten kokoelman. Parhaimmillaan Aleksandriassa säilytettiin noin 700 000 pergamenttia tai papyruskääröä. Kun kirjasto 400-luvulla jKr. tuhoutui, menetettiin samalla myös suuri osa antiikin käsikirjoituksista.
Vuonna 2002 avattu Aleksandrian uusi kirjasto on monessa suhteessa antiikin esikuvansa perillinen. Kirjaston julkisivun edestä avautuu näköala Välimerelle ja koko rakennusta ympäröi vesi. Vesi symboloi kirjaston sisällä avautuvaa tiedon valtamerta.
Ensimmäinen tiedeyhteisö
Antiikin Museion oli enemmän kuin moderni kirjasto. Museion muodosti historian ensimmäisen kansainvälisen tiedeyhteisön. Tiedekeskukseen hyväksyttiin ainoastaan aikakautensa merkittävimmät tiedemiehet.
Aleksandrian uusi kirjasto on sekin enemmän kuin kirjojen kokoelma. Bibliotheca Alexandrina on pikemminkin suuri tiedekeskus. Kirjasto käsittää kuusi erikoiskirjastoa ja kolme museota.
Lisäksi kirjastossa on muun muassa planetaario, kuusi taidegalleriaa, kaksi pysyvää näyttelyä, seitsemän tutkimuskeskusta ja tuhannelle ihmiselle suunniteltu konferenssikeskus. Kirjaston tiedeinstituuteissa tutkitaan muun muassa globaalia informaatioteknologiaa ja kulttuuriperinnön dokumentoimista.
Kirjastossa on tilat kahdeksalle miljoonalle kirjalle. Lisäksi käsikirjoituskokoelma käsittää 6 000 käsikirjoitusta ja 5 000 kirjaa. Kirjaston kokoelmat on saatu suurelta osin lahjoituksina.
Merkittävä rakennushanke
Aleksandrian kirjaston kirjastorakennusta pidetään myös yhtenä viime vuosikymmenien merkittävimmistä rakennushankkeista. Vuonna 1989 julistetun kansainvälisen suunnittelukilpailun voitti pieni norjalainen arkkitehtitoimisto Snøhetta.
Kirjasto on valtavan suuri mutta varsin yksinkertainen rakennus. Sen muoto on katkaistu lieriö.Tämän muodon katkaisee ainoastaan suora kävelysilta, joka johtaa kohti merta. Rakennuksessa on kaikkiaan 11 kerrosta, joista neljä sijaitsee maan alla. Korkeutta rakennuksella on 33 metriä ja sen halkaisija on 160 metriä.
Rakennushankkeen kokonaisbudjetti oli 225 miljoona dollaria. Lähes puolet koko summasta saatiin kansainvälisinä lahjoituksina Unescon myötävaikutuksella. Projektiin otti osaa eri tavoilla kymmeniä maailman maita. Suomi osallistui kirjastohankkeen tukemiseen lähinnä kouluttamalla kirjaston henkilökuntaa.
Bibliotheca Alexandrinaa on luonnehdittu myös ikkunaksi Egyptistä maailmaan ja maailmasta Egyptiin. Sen symbolinen merkitys egyptiläisten itsetunnolle onkin varsin suuri. Kirjastohankkeen suojelijana toimi alusta lähtien maan presidentti Hosni Mubarak.
Bibliotheca Alexandrinan on määritelty olevan oppimisen, vuorovaikutuksen ja suvaitsevaisuuden tyyssija. Paitsi moderni tiedekeskus, Bibliotheca Alexandrinasta on tullut myös merkittävä turistikohde. Vuosittain kirjastossa käy noin 250 000 vierailijaa.
Suomessa vietetään parhaillaan kirjastoviikkoa.