Päätäit ovat alkaneet kehittää vastustuskykyä käytössä oleville sampoohoidoille, jotka eivät enää tehoa enää yhtä hyvin kuin ennen. Suurimpaan osaan infektioista ne kuitenkin yhä purevat.
Täisampoita saa apteekista ilman reseptiä. Tarjolla on kaksi vaihtoehtoa. Hoito pitäisi uusia viikon kuluttua ja aina, jos hoidon jälkeen näkyy eläviä, liikkuvia täitä. Mikäli yksi valmiste ei tepsi, kannattaa kokeilla toista.
"Jos sampoohoidot eivät tehoa, tavallinen suun kautta otettava antibiootti, sulfatrimetopriimi, voi parantaa hoidon tehoa", kertoo lastenlääkäri Terhi Tapiainen Oysista.
Toistaiseksi antibioottia on käytetty täin karkottamiseksi varsin vähän, eikä Tapiainen suosittele sitä ensimmäiseksi hoidoksi, vaan vasta, jos muu ei auta.
Päätäin munia on perinteisesti poistettu kampaamalla, luultua heikommin tuloksin. "Kuuma ilma eli hiusten föönaus koko hiuspohjan tyveen voi tappaa munia tehokkaammin kuin kampaus", Tapiainen vinkkaa.
Täit ja niitä yleisemmät kihomadot herättävät usein ahdistusta perheissä, jotka niihin törmäävät. Turhaan, sanoo Tapiainen. Loisinfektiot ovat kiusallisia, mutta hoidettavia vaivoja.
"Missään tapauksessa kihomadot tai täit eivät ole merkki huonosta hygieniasta. Nämä ovat Suomessa tavallisia lasten tauteja kaikissa sosiaaliryhmissä", lastenlääkäri Terhi Tapiainen muistuttaa.
Joka viides-kuudes ihminen maailmassa kantaa kihomatoja, ja arviolta 10 prosentilla suomalaislapsista on niitä.
Aikuisilla infektio on vähäoireisempi, ja osa kantajista on oireettomia.
Opettajat, päiväkotihenkilökunta ja pienten lasten vanhemmat ovat alttiitta saamaan niitä.
Tapiaisen mukaan apteekista saatavat hoidot tepsivät kihomatoon hyvin, mutta hoito pitää uusia kahden viikon päästä.