An­ti­bioot­ti ei ole enää au­to­maat­ti­nen rat­kai­su lasten kor­va­tu­leh­dus­ten hoitoon

Antibiootti on yhä keskeinen lääke lasten korvatulehdusten hoidossa, mutta sitä ei kuitenkaan määrätä enää automaattisesti.

Lääketieteen lisensiaatti Mari Maikku tarkastaa Ilona Ahon korvat Limingan terveyskeskuksessa.
Lääketieteen lisensiaatti Mari Maikku tarkastaa Ilona Ahon korvat Limingan terveyskeskuksessa.
Kuva: Jukka Leinonen

Antibiootti on edelleen keskeinen lääke lasten korvatulehdusten hoidossa. Automaattisesti sitä ei enää kuitenkaan määrätä.

Etenkin lieväoireisissa tapauksissa ja jos tulehdus on vain toisessa korvassa, voidaan hoitona käyttää pelkkää kipulääkettä, lasten infektiolääkäri, dosentti Terhi Tapiainen OYSista kertoo.

Sekä suomalainen että yhdysvaltalainen hoitosuositus puoltaa Tapiaisen mukaan huolella diagnosoidun korvatulehduksen hoitamista antibiootilla.

– Jos lapsella on voimakkaat oireet, kuten korkea kuume, tai kyseessä on alle 2-vuotiaan lapsen molemminpuolinen korvatulehdus, tilannetta pidetään yleensä vakavana infektiona ja hoito antibiooteilla on aina perusteltua.

Tutkimusten mukaan noin 80 prosenttia lapsista voi parantua korvatulehduksesta oireettomaksi ilman antibioottia.

Ongelmana on kuitenkin se, ettei pystytä arvioimaan, ketkä lapsista paranevat ilman antibioottihoitoja.

Antibiootin käyttöä puoltaa myös se, että korvatulehduksilla voi olla vaikutusta etenkin pienten lasten kuuloon.

Ilman antibioottia paraneminen vie noin kuukauden, antibiootti lyhentää paranemisaikaa noin kahteen viikkoon.

– Tällä voi olla merkitystä puhumaan opettelevalle lapselle, joka ei vielä osaa itse kertoa, ettei kuule, Tapiainen toteaa.

Huolellisen diagnoosin merkitys korostuu. Se vähentää antibiootin käyttöä ja suuntaa niitä lapsille, jotka siitä parhaiten hyötyvät.

Suomi kuuluu antibioottien käyttäjänä eurooppalaiseen keskikastiin. Tapiaisen mukaan vähiten antibiootteja käytetään Hollannissa, eniten Etelä-Euroopassa.

Suomessa antibiootteja kirjoitetaan nykyään reilusti vähemmän kuin aiemmin.

– Viime vuosina pienten, alle 5-vuotiaiden lasten antibioottikuurien määrä on vähentynyt vuositasolla noin 350 000 reseptistä 200 000 tasolle.

Vähennysten taustalla ovat nimenomaan hyvä diagnosointi ja sen mukaiset hoitosuositukset.

–Limingassa painotetaan juuri hoitosuosituksia, yleislääketieteen erikoislääkäri Oili Junttila Limingan terveyskeskuksesta kertoo.

– Meillä ei kuitenkaan ole tilastoitu antibioottireseptien määrää, joten faktaa siitä ei ole, kuinka paljon niitä kirjoitetaan ja onko niiden määrääminen vähentynyt, Junttila sanoo.

Limingan terveyskeskuksessa hoidetaan erityisten paljon lapsipotilaita ja sitä kautta myös korvatulehduksia.

Junttila toivoo, että antibioottien käyttöä selvitettäisiin tarkemmin myös Limingassa.

Erityisesti tavalliseen yskän tai nuhan hoidossa antibiootti on aina tarpeeton, Terhi Tapiainen korostaa.

– Samoin jos lapsella ei ole selvää märkäistä korvatulehdusta.

Antibioottien ongelma on se, että bakteerikanta kehittyy niille vastustuskykyiseksi.

– Runsas käyttö lisää antibioottiresistenssiä, Tapiainen muistuttaa.

Kipulääkkeitä käytetään korvatulehduksen hoidossa antibiootin ohessa lievittämään oireita, koska antibiootin teho alkaa näkyä vasta päivän parin kuluttua käytön aloittamisesta.

Myös paikallisia puuduttavia tippoja voidaan käyttää.

Ilmoita asiavirheestä