An­ten­ni­kiis­ta jatkuu: Te­rä­vä­piir­to­ku­van saa­pu­mis­ta voidaan joutua odot­ta­maan an­ten­ni­ver­kos­sa vielä vuosia

Tällä hetkellä suomalaisilla ei ole mitään äkillistä hoppua ostaa uutta televisiota tai digiboksia vain sen takia, että nykyisen kaltaisten SD-laatuisten tv-kanavien näkyminen loppuisi antenniverkossa vuoden 2020 keväällä.

Oulun Limingantullin Powerin osastovastaava Dardan Doroci kertoo, että monet asiakkaat kyselevät teräväpiirtosiirtymän vaikutuksista. Uusia isoja televisioita menee kuitenkin koko ajan hyvin kaupaksi epätietoisuudesta huolimatta. Teräväpiirto-ohjelmia voi nähdä vaikkapa netin kautta.
Oulun Limingantullin Powerin osastovastaava Dardan Doroci kertoo, että monet asiakkaat kyselevät teräväpiirtosiirtymän vaikutuksista. Uusia isoja televisioita menee kuitenkin koko ajan hyvin kaupaksi epätietoisuudesta huolimatta. Teräväpiirto-ohjelmia voi nähdä vaikkapa netin kautta.
Kuva: Teija Soini

Tällä hetkellä suomalaisilla ei ole mitään äkillistä hoppua ostaa uutta televisiota tai digiboksia vain sen takia, että nykyisen kaltaisten SD-laatuisten tv-kanavien näkyminen loppuisi antenniverkossa vuoden 2020 keväällä.

Televisioyhtiöt Yleisradio Oy, MTV Oy, Sanoma Media Finland Oy, Discovery Networks Finland Oy ja Fox International Channels Oy tekivät maaliskuussa 2016 yhteisen päätöksen vapaasti vastaanotettavien tv-kanavien siirtymisestä 31.3.2020 mennessä käyttämään pelkästään DVB-T2-tekniikkaa teräväpiirtokuvan takia. Tällöin siis vanhoilla telkkareilla näkyvät SD-lähetykset loppuisivat.

Viime vuonna DNA valitti markkinaoikeuteen Yleisradion kilpailutuksesta DVB-T2-siirtymässä.

Silloin kerrottiin, että siirtymä siirtyy ainakin vuodella eteenpäin eli vuoteen 2021.

Nyt näyttää mahdolliselta, että siirtymä siirtyy vielä kauemmas.

Yleisradio Oy:n tuotantojohtaja Janne Yli-Äyhö sanoo, että markkinaoikeudesta on lupailtu päätöstä tämän kevään aikana.

Hänen mukaansa aikataulu markkinaoikeuden päätöksen jälkeen riippuu päätöksestä, eli onko päätös Ylen kannalta myönteinen vai kielteinen.

– Jos se on positiivinen, jonkin aikaa menee. Arvelisin, että siirtymä siirtyy vähintään vuodella siitä, mitä alun perin suunniteltiin.

Mutta jos päätös on Ylen kannalta kielteinen, aikaa menee vielä enemmän.

– Me joudumme sitten menemään seuraaviin oikeusasteisiin, ja siinä taas kestää oman aikansa. Meidän on kuitenkin pakko katsoa tämä tapaus loppuun saakka. Jos asian käsittely siirtyy seuraavaan oikeusasteeseen, siirtymässä mennään vuosia eteenpäin, Yli-Äyhö sanoo.

Kiistassa on kysymys siitä, voidaanko kuluttajaa vaatia maksamaan uusi antenni katolle teräväpiirtouudistuksen takia. Uusia telkkareitahan myydään koko ajan, ne ovat käytännössä teräväpiirtokelpoisia.

Yle oli ottanut kilpailutuksessa yhdeksi tekijäksi kysymyksen antennin hinnasta. DNA:n tekniikalla noin 40 euron arvoinen uusi antenni olisi tarpeen suurelle joukolle kuluttajia, Digitan tekniikalla ei. Tämä heikentäisi DNA:n mahdollisuuksia kilpailutuksessa.

DNA vei asian markkinaoikeuteen, koska sen mukaan missään muussakaan teknologiauudistuksessa ei ole tällaista tekijää ollut mukana kilpailutuksessa, vaan kuluttaja on muitta mutkitta joutunut hankkimaan uusia laitteita kiinteistöön.

DNA:n kuluttajaliiketoiminnan johtaja Pekka Väisänen sanoo, että DNA:lle tapaus on todella tärkeä.

– Jos yhteiskunta haluaa kilpailua, kyllä me näemme, että kilpailutuksissa pitäisi mennä pilkulleen lain mukaan, että ei suosita monopolitoimijaa. Järjestetään aito kilpailu niin, että kummallakin kilpailijalla on mahdollisuus osallistua tasapuolisesti.

– Seuraava oikeusaste on olemassa. Me pidämme tätä kilpailutusta ja siihen liittyviä päätöksiä erittäin tärkeinä tulevaisuuden näkökulmasta. Olisin kovin yllättynyt, jos markkinaoikeudessa päädyttäisiin johonkin muuhun kantaan (kuin DNA:n näkemykseen). Meidän täytyy harkita valittamista päätöksestä, jos päätös ei ole näkemyksemme mukainen.

DNA:n kuluttajaliiketoiminnan johtajan Pekka Väisäsen mukaan ei ole tehty mitään päätöstä siitä, että kuvalaadultaan normaalien SD-kanavien lähettäminen lopetettaisiin DNA:n kaapeli-tv-verkossa, kun koko maan kattavaan teräväpiirtoon lopulta siirrytään antenniverkossa.

Oulussa on DNA:n kaapeli-tv-verkko.

Tälläkin hetkellä kaapeliverkossa näkyy rinnakkain sekä teräväpiirtokanavia että normaalilaatuisia kanavia.

Esimerkiksi Yle tuottaa ohjelmat teräväpiirtona eli HD-laatuna. Kaapeli-tv-yhtiöt voivat muuntaa teräväpiirtokuvan ”normaalilaatuiseksi” kuvaksi eli SD-laaduksi.

Väisäsen mukaan kuluttajien ei tarvitse ostaa kaapeliverkkoa varten uusia laitteita antennipuolen teräväpiirtosiirtymän takia.

– Näillä asioilla ei ole mitään tekemistä keskenään. Vaikka antenniverkossa siirryttäisiin uuteen lähetystekniikkaan, kaapeliverkossa voidaan edelleen ajaa sekä normaalilaatuista kuvaa että teräväpiirtokuvaa.

Väisänen sanoo, että DNA:lla ei ole mitään paineita lopettaa normaalitarkkuuksisia lähetyksiä kaapeliverkossa.

– Niin kauan kuin nähdään, että kaapeliverkossa on paljon laitteita, jotka eivät ole teräväpiirtokykyisiä, me emme varmaan tule sellaista lopetuspäätöstä tekemään.

Kaapeliverkossa SD-laadun säilyttäminen valikoimassa ei ole kustannus- tai kapasiteettikysymys.

– Me pystymme ajamaan siellä erittäin suurta määrä kanavia. Emme halua aiheuttaa ylimääräistä hässäkkää kotitalouksissa.

Kaikki eivät vielä näe hyvää tv-kuvaa

Antennijakelun piirissä Suomessa on lähes 1 250 000 kotitaloutta. Lisäksi antenniteitse televisiota katsotaan yli 600 000:ssa vapaa-ajan asunnossa.

Vapaassa antennijakelussa muun muassa Ylen HD-muotoiset kanavat, Yle TV1 HD, Yle TV2 HD, Yle Fem HD ja Yle Teema HD, ovat nähtävissä jo nyt DNA:n VHF-verkossa. Niiden seuraaminen edellyttää tällä hetkellä DNA:n VHF-verkkoon suunnattua VHF-antennia.

DNA:n näkyvyys ei tällä hetkellä kata koko maata.