Venäläisen pommikoneen pudottaminen Turkin ja Syyrian rajan tuntumassa mutkistaa entisestäänkin monimutkaista tilannetta alueella. Välikohtaus sattui onnettomalla hetkellä, sillä Venäjä ja länsimaat olivat juuri alkaneet lähestyä toisiaan terroristijärjestö Isisin vastaisessa taistelussa.
Venäjä ja Turkki ovat vaatineet toisiltaan anteeksipyyntöä. Sitä tuskin tapahtuu. Selkkauksen takia maiden välit kiristyvät, mutta eri asia on, mikä vaikutus sillä on kokonaisuuden ja Isisin vastaisen rintaman rakentumisen kannalta. Kummankaan maan edun mukaista ei ole kärjistää tilannetta
Ranskan presidentti François Hollande on ollut Pariisin terrori-iskun jälkeen aktiivisesti yhteyksissä eri valtionjohtajiin kootakseen mahdollisimman kovan iskuvoiman Isisin tuhoamiseksi. Myötätuntoa Hollande on saanut, samoin lupauksia osallistua terroristijärjestön kukistamiseen sotilaallisin keinoin.
Yli 130 ihmisen hengen vaatinut terrori-iskujen sarja Pariisissa oli niin hätkähdyttävä, että se on saanut koko Euroopan varpailleen. Eikä vain Euroopan. Myös muualla maailmassa on nostettu valmiutta vastata terrorismin aiheuttamaan uhkaan.
Yhdysvaltojen kansalaisia on jopa kehotettu välttämään matkustamista maailmalla lähimmän kolmen kuukauden aikana.
Hollande tapasi torstaina Moskovassa Venäjän presidentin Vladimir Putinin, joka sanoi maiden sopineen terrorismin vastaisen taistelun kiihdyttämisestä. Mitä kaikkea se tarkoittaakaan Syyriassa, jossa Venäjä tukee avoimesti presidentti Bashar al-Assadia ja pommittaa Isisin ohella Assadia vastaan taistelevia länsimaiden tukemia kapinallisia?
Venäjällä on Syyrian sodassa oma lehmä vahvasti ojassa, niin kuin luonnollisesti muillakin osapuolilla. Venäjä haluaa olla yhtenä tekijänä ratkaisemassa konflikteja ja pitämässä näin huolen siitä, että sillä on jatkossakin sanansijaa alueella. Oman maan terroristeille Venäjä viestittää, ettei mitään keinoja kaihdeta heidänkään kanssaan.
Turkki puolestaan on erityisen merkityksellinen läntiselle Euroopalle, jonne sen kautta sadat tuhannet pakolaiset ovat tulleet. Turkki on avainasemassa pakolaisongelman voittamisessa ja selvästi käyttää tätä hyväkseen lypsääkseen etuja EU:lta. Taloudellista tukea on jo luvattu, EU-jäsenyydestäkin keskustellaan aikaisempaa vakavammin.
Sotakoneen pudottamisesta seurannut yhteenotto Venäjän ja Turkin välillä on poikimassa vastatoimia. Venäjä kokee ilmeisesti tulleensa sen verran nöyryytetyksi, että se kiristää otettaan Turkkia kohtaan ja asettaa sanktioita. Putinin täytyy kasvonsa säilyttämiseksi kotirintamalla osoittaa olevansa kova johtaja tiukassa paikassa.
Ei voi kuin toivoa, ettei Venäjän ja Turkin välirikko estä blokit ylittävän terrorismin vastaisen rintaman rakentumista.
Jos Isisiä vastaan saadaan liikkeelle riittävät voimat, se voi olla avain myös monen muun kiistakysymyksen ratkaisemiselle. Ja niitähän tuolla alueella riittää.