OULU Tänään Yöttömän yön kirjamessuilla esiintyvä Åsa Larsson on odottanut jo pitkään ensimmäistä Oulun-vierailuaan, jonka aikana hän toivoo ehtivänsä ainakin kunnon suomalaiseen saunaan.
"Eihän näitä ruotsalaisia uimahallien surkeita saunoja voi laskea kunnon saunoiksi. Antakaa minulle kunnon sauna ja joki", Larsson huudahtaa.
Hätähuudon ymmärtää. Saunamatkat Ruotsin Kurkkiossa sijaitsevassa mummolassa ovat Larssonin varhaisimpia mieleen jääneitä ja erittäin mieluisia lapsuuden muistoja. Kirjoissaan suomenkielistä nimistöä sujuvasti viljelevä Larsson harmittelee, ettei koskaan oppinut äitinsä lapsuudenkieltä eli Tornionjokilaakson suomea.
"Olen katunut sitä kovasti. Suomen kielen taidon puute harmittaa varsinkin nyt, kun tapaa vanhempia sukulaisia, jotka eivät puhu äidinkielenään ruotsia ja joista pian aika jättää."
"Voimme toki puhua ruotsia, mutta emme koskaan pääse keskusteluissa tiettyyn syvyyteen, koska en osaa suomea - tämä on surullista." Larssonilla olisikin kovasti halua opiskella suomen kieltä, mutta ainakin tällä hetkellä kirjailijan työ vie kaiken liikenevän ajan. Luvassa on vielä kolme Rebecka Martinsson -kirjaa - ja paljon muuta.
"Esimerkiksi nyt kesällä kirjoitan Ruotsin radioon kuunnelman. Lisäksi teen novellin amerikkalaiselle ja suomalaiselle elokuvatuottajalle, jotka haluavat, että novelli toimii lähtökohtana tulevalle elokuvakäsikirjoitukselle."
Kaikkea muutakin on koko ajan työn alla. Näin pitää kirjailijan mielestä ollakin, sillä pelkkien romaanien työstäminen tuntuisi hullulta.