Vasemmisto--oikeisto-linjan vasemmalle puolelle on Suomessa viime vuosina mahtunut vain kaksi puoluetta, sosiaalidemokraatit ja vasemmistoliitto.
Muutamat politiikan tarkkailijat ja jotkut siihen työkseen osallistuvatkin ovat arvioineet, että SDP ja vasemmistoliitto tulevat lähivuosina yhdistymään. Varsinkin vasemmistoliitosta löytyy ajatukseen jyrkästi eri tavoin suhtautuvaa väkeä. Yhdistymistä karsastavat ovat silti selkeä enemmistö. Ajatus itsellisyydestä on puolueessa selvästi lausuttu julki.
Politiikassa taktikointi voittaa usein johdonmukaisuuden. Vasemmistoliiton puoluesihteeri Aulis Ruuth ehdotti viime sunnuntaina sosiaalidemokraateille neuvotteluja, joissa pitäisi miettiä keinoja äänestysinnon ja vasemmistopuolueiden kannatuksen kasvattamiseksi.
Ei tuo tietenkään ehdotus puolueiden yhdentymiseen ole, mutta pitkälle menevä tarjous liittoutumisesta. Jos mihin, niin vaalitaktiikkaan liittyvät asiat ovat puolueille omia, intiimejä asioita.
Vaaliyhteistyötä kokeiltiin viime presidentinvaaleissa, kahdella taholla. Vasemmistoliitto tuki SDP:n Tarja Halosta alusta pitäen. Oikealla keskusta ja kokoomus lupasivat tukea naapuripuolueen jatkoon päässyttä ehdokasta. Mitään syvällistä aatteellista pohdintaa kumpaankaan yhteistyöhön ei silloin liittynyt.
Vaaliliittoihin suomalainen vaalijärjestelmä on vetänyt puolueita usein, varsinkin jakolinjan oikealla puolella. Niissäkään liitoissa ei juuri ole yhteisiä tavoitteita aseteltu.
Yhteistä demareiden ja vasemmistoliiton liittoumaa ei ensi maaliskuun eduskuntavaaleihin tule. SDP:n puoluesihteeri Maarit Feldt-Ranta antoi selkeät pakit vasemmistoliitolle puolueensa äänenkannattajassa Uutispäivä Demarissa. Feldt-Rannan mukaan jokaisen puolueen tulee edistää aktiivisuutta ja tuoda näkemyksensä esiin omana itsenään.
Vasemmistoliiton äänenkannattaja Kansan Uutiset luonnehti Feldt-Rannan vastausta tylyksi. Lehden mukaan vasemmistopuolueet ovat suurimpia menettäjiä, kun kansalaiset nukkuvat vaaleissa. Kommenttia höystettiin piikillä, jonka mukaan "SDP:ssä on ilmeisesti todettu, että sen osin kovin porvarillista politiikkaa on turha tarjota kurjistetuille kansalaisille".
Pettymys yhteisen taktiikan torjumisesta näyttää olevan kova.
Itsellisyys on silti politiikassa usein horjuvaa. Puoluekentän joillakin alueilla on tungosta. Köyhän asiasta on vasemmiston ohella puhuttu viime vuosina paljon myös keskustassa. Kokoomus puolestaan alkoi Joensuun puoluekokouksessa kutsua itseään keskustaoikeistolaiseksi puolueeksi. Se ei oikein miellyttänyt Suomen keskustan väkeä.
Tuttu oikeisto-vasemmisto jakolinja onkin osin vanhentunut. Vihreän liiton synty 80-luvun lopulla teki politiikan kartan yhä vaikeammin tulkittavaksi. Ja SDP on tosiaan joiltakin osin harjoittanut perinteisten tulkintojen mukaan porvarillista politiikkaa.
Vaikka jotkut päällekkäisyydet ymmärtää, äänestäjillä on lupa odottaa puolueilta omaleimaisuutta. Se kiinnostaa, se saa liikkeelle.
Entistä useampi suomalainen vastustaa viinien tuloa ruokakauppaan. Ei ihme. Viinistä pitävä tietää, että valikoimat olisivat pienemmät kuin Alkossa. Ja miksipä viinejä karsastava niitä ruokakauppaan haluaisi.