Akateemisesta maailmasta näyttää löytyvän tukea ansiotulojen tasaveron käyttöönotolle Suomessa. Verotuksen porrastuksesta luopuminen vaatisi tosin tulonjaon tasaamista tulonsiirroilla.
- Kaikki tulot kattava tasavero poistaisi sen oikeudenmukaisuusvajeen, joka nyt on olemassa ansiotulojen ja pääomatulojen verokohtelun välillä, ja estäisi palkansaaja-Suomen ja omistaja-Suomen välisen sosiaalisen kuilun levenemisen, professori Kari S. Tikka Helsingin yliopistosta perusteli Kansantaloudellisen yhdistyksen ja talousneuvoston sihteeristön seminaarissa Helsingissä maanantaina.
Tikan mukaan ansiotulojen tasavero voisi olla harkinnan arvoinen keino vastata kansainväliseen verokilpailuun, jossa sekä työntekijöiden ostovoiman että työnantajien bruttopalkkakustannusten tulisi Suomessa olla kilpailukykyisiä. Tällöin tulonjakoa tasattaisiin nykyistä enemmän suorilla tulonsiirroilla.
Tikka epäili, ettei tasaverosta innostuta vielä nykyisellä tai seuraavallakaan vaalikaudella.
- Mutta luultavaa on, että nykyisin elävät ihmiset kokevat ajan, jolloin vain työtuloihin kohdistuvaa progressiota pidetään verotuksen historian kummajaisena.
Rehtori Jorma Sipilä Tampereen yliopistosta piti tulontasausta osana demokraattista yhteiskuntaa. Ongelmana on, että tulojen mukaan porrastetuista maksuista, progressiivisista veroista ja tasaveroista sekä sosiaaliavustuksista muodostuva kokonaisuus on vaikeasti hallittavissa. Syntyy tilanteita, joissa henkilöä samaan aikaan sekä verotetaan että avustetaan pienituloisuuden perusteella.
- On pyrittävä keskittämään tulontasaus yhteen järjestelmään, ja sosiaaliavustus on tässä progressiivista verotusta sekä maksuporrastusta parempi väline, hän vertasi.
Tasaveron edut ovat ennen kaikkea teknisiä. Etujen vastapainoksi pienituloiset ihmiset olisi saatava luottamaan siihen, ettei tulonjako muutu heidän vahingokseen.
Sipilä arvioi, että tuloeroja tuntuvasti kasvattavalle tasaveromallille tuskin löytyy Suomesta kannatusta. Tasatuloveron toteuttaminen vaatisi käytännössä tulonsiirtojärjestelmän täysremonttia.
- En pidä sellaista aivan mahdottomana - silloin tällöin Suomessa tehdään luovia poliittisia ratkaisuja.
Matalapalkka-aloille tarpeeksi
iso maksuale
Tehokkain tapa parantaa työllisyyttä verotuksen avulla olisi keskittää veronkevennykset pienituloisiin, totesi professori Erkki Koskela Helsingin yliopistosta. Työntekijöiden verotuksen sijasta kevennykset olisi kannattavinta kohdentaa työnantajien matalapalkkaisista työntekijöistä maksamiin sosiaaliturvamaksuihin.
Koskela perusteli tätä Suomen palkkarakenteen jäykkyydellä ja toisaalta sillä, että työttömyys on meillä voimakkaasti keskittynyt vähän koulutettuihin ja pienipalkkaisiin.
Kevennysten on oltava riittävän suuria, jotta ne oikeasti vaikuttaisivat työllisyyteen. Julkisten palvelujen rahoittamisen ja työllisyyden kannalta olisi parasta, jos syntyviä verotulomenetyksiä voitaisiin korvata kiinteistöveron tai ympäristöverojen korotuksilla.