Kolmikantainen työllisyysryhmä on esittämässä ansiosidonnaisen porrastusta, joka perustuisi työttömän omaan aktiivisuuteen. Kaksi neuvottelulähdettä kertoi perjantaina STT:lle, että paketti on viimeistelyä vaille valmis. Viimeisiä viilauksia on tarkoitus tehdä viikonloppuna.
Alivaltiosihteeri Martti Hetemäen johtama työllisyysryhmä olisi esittämässä ansiosidonnaisen työttömyysturvan porrastusta, jos työtön ei ole aktiivinen. Jos työtön ei täytä aktiivisuudelle asetettuja ehtoja, hän menettää työttömyysturvan yhdeltä päivältä kuukaudessa. Näin hänen työttömyysturvansa laskisi noin viidellä prosentilla.
Työmarkkinajärjestöjä jakanut ansiosidonnaisen käyttö palkkatukena on menossa jatkovalmisteluun.
Maanantaina koolla oleva SAK:n hallitus on jälleen ratkaisijan paikalla, sillä paketin hyväksyminen on järjestön liitoille vaikeaa. Myös muut järjestöt käsittelevät pakettia hallinnoissaan ensi viikolla.
Valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) on kertonut odottavansa Hetemäeltä raporttia maanantaina. Hallitus ottaa kantaa ehdotuksiin sen jälkeen.
Hallituksen tavoitteena on nostaa työllisyysaste 72 prosenttiin. Tavoitteen saavuttaminen näyttää kuitenkin vaikealta, minkä takia hallitus on pyytänyt työmarkkinajärjestöiltä uusia ehdotuksia työllisyyden parantamiseksi pika-aikataulussa, syyskuun loppuun mennessä.
Hallitus on edellyttänyt järjestöiltä yhteistä esitystä, joka lisää työllisyyttä vähintään 10 000 työllisellä. Tästä 8 000 työpaikkaa pitäisi syntyä ansiosidonnaisen työttömyysturvan muutoksilla. Ryhmästä kerrotaan, että työllisyystoimien vaikutusten laskeminen on osoittautunut vaikeaksi.
SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne muistutti perjantaina, että ansiosidonnainen työttömyysturva on jo lyhenemässä sadalla päivällä ensi vuoden alusta. Uusia leikkauksia ei hänen mielestään pitäisi enää tehdä.
Kilpailukykysopimuksessa hallitus on sitoutunut siihen, että se "valmistelee työlainsäädäntöön ja ansiosidonnaiseen sosiaaliturvaan tehtävät muutokset yhdessä työmarkkinaosapuolten kanssa". Rinne tulkitsee, että olisi sopimuksen hengen vastaista, jos hallitus lähtisi tekemään muutoksia työttömyysturvaan järjestöjen ohi.
- Kilpailukykysopimuksen syntymisen keskiössä oli se, että mitään uusia avauksia työmarkkinoilla ei tehdä muuta kuin kolmikantaisesti, Rinne sanoi toimittajille eduskunnassa.