Ansioluettelon laatiminen on taitolaji. Vain tyhmä kertoo CV:ssään koko totuuden, ja hienoinen tosiseikkojen sievistelykin on vielä yleisesti hyväksyttyä. Ulkomaisten lähteiden mukaan pelkkä faktojen vääristely alkaa kuitenkin olla vanhanaikaista. Suuressa maailmassa häikäilemättömimmät huijarit käyttävät yhä kekseliäämpiä keinoja viilatakseen työnantajaa linssiin.
Nykytekniikan ansiosta työnhaun ei tarvitse kaatua sellaiseen sivuseikkaan, että tarvittava tutkinto tai kokemus uupuu. Internetistä löytyy useita sivustoja, joilla opastetaan yksityiskohtaisesti, miten uskottava ansioluettelo tekaistaan. Jos valhe on tarpeeksi vakuuttava, ei väitteillä välttämättä tarvitse olla minkäänlaista todellisuuspohjaa.
Muun muassa osoitteessa www.fakedegrees.com ikävät paperityöt hoituvat pientä maksua vastaan kädenkäänteessä. Pari rastia ruutuun, ja tarvittava todistus on valmis. Oppiarvon ja tutkintotyypin voi tietysti valita mielensä mukaan.
Easydiploma.com menee vielä askeleen pidemmälle tarjoamalla puhelinpalvelun, missä työnhakijan väitteet myös "vahvistetaan" siltä varalta, että epäluuloinen työnantaja päättää tarkastaa tämän taustat.
Maailmalla monet rekrytoivat firmat antavat nykyään työnhakijoiden taustojen selvittämisen siihen erikoistuneiden konsulttifirmojen tehtäväksi. Amerikkalaisfirma ADP Screening and Selection Servicesin mukaan viime vuonna peräti puolet niistä, joiden taustat tarkastettiin, oli antanut väärää tietoa työhistoriastaan tai koulutuksestaan.
Epätoivoisimmat menevät äärimmäisyyksiin
Kova kilpailu vähistä työpaikoista on saanut epärehellisimmät yrittäjät virittelemään mitä villimpiä väärennöksiä. Muun muassa Yhdysvalloissa röyhkeimmät ja rohkeimmat ovat palkanneet hakkerin ujuttamaan nimensä yliopiston kurssilistoille. Kun rekrytoiva yritys sitten soittaa oppilaitokseen, kaikki näyttää olevan kunnossa. Temppu on tietysti lainvastainen ja törkeän petoksen tuntomerkit täyttyvät viimeistään silloin, kun huijari saa paikan ja valheilla on vaikutusta palkkaan.
Helsingin teknillisen korkeakoulun opintoasiainpäällikkö Anneli Lappalainen vakuuttaa, että Suomessa opiskelijatietojärjestelmään hakkeroituminen verkon kautta olisi mahdotonta.
"Opiskelijarekisterijärjestelmää käytetään oman suojatun verkon kautta, eivätkä siihen pääse käsiksi talon sisäpuoleltakaan kuin nimetyt käyttäjät. Tuskin millään muullakaan oppilaitoksella on Suomessa rekisteriä, jonne tietojen lisääminen tai muuttaminen internetin kautta olisi mahdollista", Lappalainen arvelee.
Pienessä maassa vilppi on vaikeaa
Suomessa vilppiin turvautuminen työnhakutilanteessa näyttää ylipäätään olevan ainakin toistaiseksi verrattain harvinaista. Nokiassa hakijan taustat tarkastetaan viestintäpäällikkö Johanna Jokisen mukaan tehtävästä riippuen. Huijareista ei ole juuri koitunut vaivaa.
Soneran rekrytointimarkkinoinnista vastaava päällikkö Heli Kärkkäinen toteaa, että pienessä maassa huijauksesta jää helposti kiinni.
"Yleensä sekä hakijan työ- että opintotausta on helppo todentaa. Juttuja siitä, että ulkomainen hakija pyrkii töihin väärennetyllä tutkintotodistuksella, kuulee kuitenkin silloin tällöin."
Kärkkäinen muistaa myös tapauksia, joissa hakija on väittänyt olevansa jo valmistunut, vaikka tutkinto todellisuudessa onkin ollut vielä vajavainen. Viimeistään haastatteluvaiheessa huijarit jäävät yleensä nalkkiin.
"Rekrytointihaastattelu on sikäli tärkeä, että siinä hakijan todellista osaamista pystytään testaamaan kysymyksillä. Joihinkin tehtäviin voidaan myös pyytää työnäytteitä", Kärkkäinen huomauttaa.