Ylä-Lapissa pyydettiin peuroja jo yli 10 000 vuotta sitten.
Hammastunturin kairoissa Ylä-Lapissa on harjoitettu eränkäyntiä jo esihistoriallisella ajalla yli 10 000 vuotta sitten.
Kesän aikana metsähallituksen Lapin luontopalvelujen maastokartoituksissa Hammastunturin alueelta löytyi tulisijojen jäänteitä, kiviesineiden kappaleita ja luunsirpaleita, jotka todistavat ihmisten viihtyneen seudulla jo noin 8500 eaa.--1300 jaa. välisenä ajanjaksona.
Kulttuuriperinnön erikoissuunnittelija Pirjo Rautiainen metsähallituksesta kertoo löytöjen osoittavan, että Hammastunturin alue oli muinoin tärkeä eräpaikka. "Alueen merkityksestä kertovat useat löytyneet pyyntikuoppajärjestelmät kymmenine kuoppineen. Kuopat on kaivettu jonoiksi hiekkamaille peurojen kulkureiteille. Monilukuisten järvien ja jokien rannoilta löytyi jälkiä muinaisista leiripaikoista", hän kertoo.
Lapin luontopalvelut kartoitti muinaisjäännöksiä ja muita kulttuuriperintökohteita Inarin Hammastunturin lisäksi myös Enontekiön Kilpisjärvellä. Kartoituksissa löydettiin kymmeniä aiemmin tuntemattomia muinaisjäännöskohteita. Rautiainen kertoo, että Kilpisjärvellä saatiin aivan uutta tietoa alueen menneisyydestä, kun sekä vesistöjen rannoilta että tuntureiden laaksoista löytyi useita pienialaisia, mahdollisesti jo kivi- tai varhaismetallikaudelle sijoittuvia asuinpaikkoja.
"Asuinpaikoilta löydettiin pieniä kivityökaluja ja palaneita luunkappaleita jäänteinä menneisyyden ihmisen ruokavaliosta. Sokerina pohjalla talteen saatiin muutama keramiikka-astian siru", hän luettelee.
Samantyyppisiä esihistoriallisia löytöjä on aikaisemmin tehty muualta Lapista mutta nyt ensimmäisen kerran Käsivarresta. Hienoja rakenteita olivat myös useat suorakaiteen muotoiset tulisijat, jotka ovat aikanaan olleet kevytrakenteisten kotien lämmönlähteitä.
Lue lisää maanantain Kalevasta.