Anni Vuohijoki, 29, tähtää Tokion olympialaisiin. Kalenterille on käyttöä, sillä huippu-urheilija opiskelee samaan aikaan Oulussa lääkäriksi.
Salin lattialla on tanko ja tangossa painot. Ne voisivat houkutella nostamaan, mutta nyt ei ole sen aika.
Sen sijaan Anni Vuohijoki katsoo seinää päin, polkee kuntopyörää ja puhuu.
Sanoja putoaa vuolaasti, kun Vuohijoki liikkuu sujuvasti asiasta toiseen.
Hän kertoo nykyhetkestä, mutta myös siitä, miten tähän on päädytty. Nainen, joka ei vielä vuonna 2014 kuulunut lainkaan olympialaisiin tähtäävään Suomen ryhmään, on nyt maan tunnetuin painonnostaja.
Se on vaatinut pääsyn mutkikkaiden vaiheiden jälkeen Rio de Janeiron olympialaisiin ja sijoittumisen kymmenenneksi, mutta myös isoja ratkaisuja elämässä.
Kolmisen vuotta sitten Vuohijoki irtisanoutui vakituisesta ja hyväpalkkaisesta työpaikasta Kalajoen tuulivoimapuistossa, jotta sai keskittyä painonnostoon. Yhden kortin varaan pelaaminen ei tehnytkään heti autuaaksi.
– Vuonna 2015 koko elämä pyöri painonnoston ympärillä. Rentous lähti pois, ja siitä tuli pakkopullaa.
Lopullinen tasapaino löytyi, kun Vuohijoki toteutti haaveensa ja pääsi lukemaan lääkäriksi. Nyt hän on Oulun lääketieteellisen tiedekunnan toisen vuoden opiskelija.
– Opiskelun ansiosta paine hellitti. Urheilu ja opiskelu tukevat toisiaan. Toisessa pitää käyttää kroppaa, toisessa päätä.
Pahin henkinen taakka on takana, mutta se ei tarkoita, että 29-vuotiaan Vuohijoen elämä olisi mahdollista ilman kalenteria. Opiskelevan urheilijan elämä on aikataulutettava tarkasti.
Tänä aamuna hän on jo kuunnellut luennon. Nyt hän vääntää kuntopyörän vaihdetta isommalle. Edessä on hieronta, puntarilla punnitun lounaan syöminen, siirtyminen iltapäiväksi koululle ja sen jälkeen päivän tärkein harjoitus.
Yhtälön vaikeusastetta lisää lääkiksen lukujärjestys, akateemisen vapauden vähyys.
– Tämä vaatii minulta paljon, mutta myös koululta. Lisätyömääräni on suuri ja olen edelleen muita jäljessä. Poissaolot on sovittu etukäteen ja koulu on tullut hyvin vastaan, Vuohijoki kuvailee.
Onnekseen Vuohijoki ei häpeä sanoa, ettei ymmärrä jotain asiaa.
– Jos putoan kärryiltä, kysyn apua toiselta ihmiseltä sen sijaan, että haron hiuksiani kotona.
Taustalla kolisee: puntit eivät enää lepää lattialla. Vuohijoen sijasta niitä kurittaa mies, jonka paidassa lukee englanniksi: minun tyttöni on vahvempi kuin sinä. Hän on Vuohijoen aviomies Sami Köngäs ja paita on saatu tuliaisena vaimolta.
Pariskunnan yhteinen elämä oli pääkaupunkiseudulla, kunnes Vuohijoki sai opiskelupaikan.
Valmentaja Mika Tiainen istuu sohvalla ja naurahtaa, kuinka Rovaniemen mies Köngäs muutti naisen perässä etelään ja nainen lähti pohjoiseen. Kalenterin täyttäminen tarkoittaa myös oman sijainnin miettimistä. Vuohijoki kiittelee Oulun ja Helsingin välistä lentoreittiä: parhaimmillaan hän liikahtaa kodista kotiin noin kahdessa tunnissa.
Joku voi ihmetellä: miksi tämä kaikki vaiva? Siksi, että painonnostajalla on päämäärä: Tokion olympialaiset 2020.
Päämäärä sisältää matkan, jota Vuohijoki tekee tässä ja nyt.
– Elämäntyylini on sellainen, että haastan itseäni. Valitsen vaikeimpia reittejä. Olen pikkutytöstä asti tykännyt tehdä tylsiä asioita.
Vuohijoki sanoo, että kymmeneen vuoteen mahtuu ylä- ja alamäkiä. Kun hän lähestyy kolmikymppisiään, ymmärrys siitä, kuka hän on ja mitä hän tekee, on kasvanut.
Painonnostajana hän osaa nyt itse korjata treenejään tai tunnistaa, mikä on sellaista väsymystä, ettei harjoitteleminen ole järkevää.
– Olen harjoitellut harjoittelemaan, hän kiteyttää.
Kun sen on oppinut, edessä voivat olla urheilijan parhaat vuodet. Jalkojen alla on pohja, minkä päälle voi kasata kuormaa. Hyvän ja huonon harjoituspäivän ero kaventuu.
Vuohijoki on näyttänyt, että hän pystyy kehittymään. Paljonko hänellä on vielä resursseja, kiloja varastossa?
– Onhan niitä, hän sanoo ja pitää pienen tuumaustauon.
– Minulta puuttuu edelleen huippuonnistuminen kansainvälisessä kisassa. Hölmö päivä – kuten sanomme.
Vuohijoki on siirtynyt makaamaan hierontapöydälle. Radio Suomipop jauhaa taustalla, kun Miro Jussila avaa lukkoja nostajan ylävartalosta.
Kun Rio de Janeiron olympiajoukkue julkistettiin, monet ihmiset joutuivat turvautumaan hakukoneen apuun. Kuka on Anni Vuohijoki?
Painonnoston valinnoista nousi kohu. Olympialavalla Vuohijokea alkoi jännittää: jos nyt jään ilman tulosta...
Tulos tuli, ja olympiaprosessin aikana Vuohijoki tempaistiin myös julkisuuteen. Hän on avoimesti kertonut esimerkiksi veljensä kuolemasta tai koulukiusaamisesta. Vaihtoehtona on ollut kertoa itse asioista – tai joku muu kertoo kuitenkin.
– Jos avoimuudestani on yhdellekään ihmiselle hyötyä, se on sen arvoista.
Vuohijoki toteaa olevansa suorasanainen ja kilpailuhaluinen nainen, joka ei pysty miellyttämään kaikkia. Tulokset osoittavat, että hän kulkee fyysisesti vahvempana kohti Tokiota, ja todennäköisesti kokemuksiensa jälkeen myös henkisesti vahvempana.
– Lopputulos on aika pieni osa koko matkaa. Yhden päivän kisa ei voi pilata neljän vuoden työtä. Mika Poutala on siitä ihanan terve esimerkki.
Voimanostajasta painonnostajaksi
Anni Vuohijoki on syntynyt 24. toukokuuta 1988 Nakkilassa.
Opiskelee toista vuottaan Oulun yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa.
Asuu Kivikkokankaalla.
Diplomi-insinöörin tutkinto Tampereen teknillisestä yliopistosta 2013.
Naimisissa rovaniemeläisen painonnostajan Sami Köngäksen kanssa.
Urheilu-ura
Menestyi voimanostossa, kunnes alkoi keskittyä painonnostoon vuonna 2013.
Nostaa arvokisoissa 63-kiloisten sarjassa.
Sijoittui kymmenenneksi Rio de Janeiron olympialaisissa 2016.
EM-kisoissa parhaimmillaan yhteistuloksen seitsemäs (2017).
Viime vuoden MM-kisojen 12. Suomen ennätyksellä 90+112=202 kiloa.
Muuta: Kirjoittanut Miia Kirsin kanssa voimaharjoittelun perusteoksen Voima kanssamme (2018). Vuohijoki kertoo kirjassa myös omasta elämästään ja urastaan.