Kun Annanpäivän rumpaajat olivat herättäneet Raahen Annat ja siinä sivussa koko kaupungin, se oli raahelaisissa porvariskodeissa merkki aloittaa jouluvalmistelut.
Koko talo puunattiin nurkasta nurkkaan. Verhot puisteltiin ja kynttilänjalat kiillotettiin. Olut pantiin muhimaan ja ensimmäiset leivonnaiset uuniin. Joulun lähestyessä kalat pantiin likoamaan lipeään ja jo syksyllä teurastusaikaan oli katsottu, mitä lihaa käytettäisiin sylttyyn ja mitä paistiin, kertoo museoamanuenssi Eija Turunen, joka on koonnut Soveliuksen talon yläkertaan porvariskodin joulua kuvaavan näyttelyn.
Joulukoristeita ja muuta nykyiseen joulunviettoon kuuluvaa tilpehööriä ei laivapatruunien kodeissa vielä harrastettu. Kuusi oli toki useassa raahelaiskodissa jo 1800-luvun puolivälistä lähtien. Myös pieniä jouluseimiasetelmia saattoi nähdä porvarien pöydillä. Vaaleanpunainen hyasintti oli jo vakiintunut joulukukaksi.
Kuuset olivat aluksi pöytäkuusia, mutta myöhemmin ne vaihtuivat suuremmiksi ja komeammiksi. Kuusessa saattoi nähdä paperista leikattuja sekä myös tinaisia koristeita. Lasisia jääpuikkoja ja kultalankatähtiä roikkui kuusen oksilla.
Kuusen latvassa oli aluksi enkeli ja myöhemmin Beetlehemin tähti. Kynttilät valaisivat niin kattokruunua kuin kuustakin. Koristeita aseteltiin kuuseen niin paljon, ettei vihreää juuri näkynyt.
Jouluaamuna koko kaupunki lyysasi
Rikkaissakin perheissä syötiin arkisin yksinkertaisesti. Jouluna oli toisin, pöydästä löytyi lipeäkalaa kastikkeineen, kinkkua tai muuta hyvää paistia, pressylttyä, sallattia, potaatteja ja riisipuuroa. Ruokaryypyksi saatettiin ottaa Pattijoen viinarännärin paloviinaa ja ruokajuomana oli joko itse pantua tai Raahen olutpruukista ostettua olutta tai patruunojen laivoilla tuotua viiniä.
Jouluruuan jälkeen nautittiin kahvia ja sen kanssa sherryä tai madeiraa. Herkkupöydästä saattoi löytyä myös nisupukkeja, joulutorttuja ja Pietari Brahen reseptikirjan mukaan tehtyjä piparkakkuja. Myös rusinoita, manteleita ja pähkinöitä oli tarjolla, samoin raahelaisia karamelleja morselleja. Suurta luksusta oli Lyypekistä tuotu suklaa.
Jouluaattona porvariskodeissa otettiin rauhallisesti. Kun ruuat oli syöty ja lahjat nakattu ovelta saajilleen, vetäydyttiin yöpuulle, sillä joulukirkkoon lähdettiin anivarhain. Varhain piti herätä myös siksi, että tapana oli sytyttää kuusen kynttilät ja asetella kynttilöitä ikkunoiden eteen tuoduille valkoliinaisille pöydille valoa antamaan. Kun maaseudun asukkaat tulivat joulukirkkoon, he ajelivat ensin kierroksen kaupungilla ja ihailivat, kuinka koko kaupunki lyysasi.
Joulupäivä vietettiin oman perheen parissa, mutta tapaninpäivänä sukuloitiin ja nuoriso lähti tapaninajelulle. Raahesta nuoret ajoivat usein Saloisiin, jossa juotiin kahvia ja ehkä tanssittiin. Pimeän tultua ajeltiin romanttisesti vällyjen alla kotiin.
Porvariskodin joulu -näyttelyä voi ihailla Soveliuksen talossa tänään iltakahdeksaan. Eija Turunen kertoo joulun vietosta vanhassa Raahessa Kauppaklubilla kello 17.30.