"Pääsiäinen on hieno juhla. Sitä ei tarvitse paeta, vaan sen voi viettää hyvin matalalla profiililla," sanoo Suomalaisen kirjallisuuden seuran tutkija Juha Nirkko. Hän muistaa, että vielä kaksi vuosikymmentä sitten pääsiäinen tuntui pitkältä ja pimeältä ajalta.
"Pääsiäisen pitäisi olla valoisa myös kristillisessä mielessä. Luterilaisuudessa on se ongelma, että jäämme sinne ristille riippumaan pitkänä perjantaina ja oletamme, että pääsiäinen on piinaa, vaikka tarkoituksena on piinasta pääseminen ja suuri ilo."
Lakikin on kieltänyt tanssimisen, teatterin ja muun vastaavan toiminnan pääsiäisenä. Poikkeuslupa mahdollisti tapahtu-
mien järjestämisen vain painavista syistä, kunnes huvikielto kumottiin 2000-luvulla.
Maallistuminen näkyy myös siten, että pääsiäiseen on tullut valoa: Työssä käyville pitkäperjantai on ensimmäinen vapaapäivä, jolloin ei ajatella syviä. Lankalauantai on puuhakas välipäivä. Sunnuntaina rentoudutaan perheen parissa. Vapaa maanantai tekee viikonlopusta pitkän ja hitaan.
"Pääsiäisessä on henkistä ja hengellistä tilaa, jota ei tarvitse täyttää millään, eikä se ole täyttynyt kuten joulun kohdalla. Pääsiäiseen ei liity paineita. Kuinka moni on sanonut, että pakenisi pääsiäistä?" Nirkko kysyy.
Kauppamiehet koettavat painaa pääsiäisen päälle, mutta Nirkon mielestä markkinarakoa ei löydy. Pääsiäisen kannalta mitään huolestuttavaa ei ole näkyvissä.
"Perinteet ovat säilyttäneet elinvoimansa: on pajunkissat, mämmi, munat, tiput, rairuohot ja kevään tunnelma."
Kastellin lukion psykologian ja filosofian lehtorin Raimo Niemelän mielestä perheissä eletään ihan erilaisia pääsiäisiä. "Ei ole yhtä pääsiäistä. Olisi hienoa, jos ihminen aidosti etsisi, hakisi ja valitsisi, ei ehkä paljon, mutta syvemmin tästä juhlasta."
Sovinto ja kuolemaa kohti meneminen ovat Niemelän mielestä isoimmat teemat.
"Ihminen tunnistaa itsessään pimeän, kohtaa sen ja kokee, ettei tarvitse kieltää itsestään mitään osaa. Pääsiäinen antaa siihen ulkopuolisen tuen, armon", Niemelä pohtii. Ihmisen tuonpuoleisen kaipuu kertoo, että pelkät kaupalliset ja materiaaliset arvot eivät riitä.