Animetapahtumien huippuvuodet ovat takana päin, mikä osaltaan kertoo ilmiön valtavirtaistumisesta. Japanilaisen populaarikulttuurin tapahtuma Matsucon järjestetään Oulussa toista kertaa tulevana viikonloppuna.
Suomalaiset tunnetusti rakastavat etenkin yhtä japanilaista keksintöä – karaokea. Mutta mitä ihmettä on animekaraoke?
Oulussa järjestetään tulevana viikonloppuna Suomen ensimmäiset animekaraoken SM-kilpailut japanilaisen populaarikulttuurin harrastajien tapahtumassa Matsuconissa.
Lyhyesti sanottuna animekaraoke on animesarjoissa, eli japanilaisissa piirretyissä, esitettyjen kappaleiden laulamista ruudulta, mutta asiaan vihkiytyneet harrastajat valottavat laajemmin musiikin ja animen yhteyttä:
– Länsimaalaisissa sarjoissa alkutunnarilla ei ole juuri merkitystä. Esimerkiksi Netflixissä sen voi skipata kokonaan. Japanilaisessa animessa alkutunnari on todella tärkeä osa sarjaa ja juonta. Se antaa tietoa sarjan teemasta ja tunnelmasta, kertoo tapahtuman viestintä- ja karaokevastaava Nita Mäenpää.
Sarjojen alut toimivatkin kuin elokuvien trailerit. Tapahtuman markkinointivastaava Hanne-Maria Karhula kertoo usein valitsevansa katsomansa sarjat näiden introjen perusteella. Tunnuskappaleita kuunnellaan myös muuten vain:
– Japanilaiset panostavat niihin laadullisesti todella paljon. Animesta löytyy sopivaa musiikkia kaikenlaisiin mielentiloihin ja tilanteisiin, Mäenpää sanoo.
Animekaraoken suomenmestaruuskisoissa lauletaan vain animesta tuttuja kappaleita, mutta erillisessä karaokehuoneessa valikoimasta löytyy muun muassa myös j-poppia (japanilaista poppia), k-poppia (korealaista poppia) sekä Disney-elokuvien musiikkia.
Matsucon on maksullinen, kaksipäiväinen tapahtuma, joka järjestettiin ensimmäistä kertaa viime vuonna. Kävijöitä oli tuolloin 600–700, ja järjestäjät odottavat kävijäluvun kasvavan jonkin verran. Anime- ja mangabuumi oli Suomessa kiihkeimmillään yli kymmenisen vuotta sitten. Edelleen conit eli tapahtumat vetävät väkeä, mutta anime- ja mangaharrastuksen suosio on selvästi hiipunut huippuvuosista.
– Syynä on se, että japanilainen populaarikulttuuri on valtavirtaistunut, Matsuconin tilavastaava Hannele Tervo sanoo.
– Kun olimme nuoria, anime ja manga vasta kunnolla tulivat Suomeen ja se oli uusi ja jännittävä juttu. Niin kutsutut millenniaalit ovat tottuneet siihen, että mangaa saa markettien hyllyiltä, 26-vuotias Karhula sanoo.
Kyse on lopulta myös laajemmasta, kaikkia alakulttuureja koskevasta ilmiöstä: yksilökeskeisessä ajassa nuoret haluavat yksittäisiin alakulttuureihin sitoutumisen sijaan sekoitella eri tyylejä. Tämä puolestaan näkyy myös coneja järjestävien manga- ja animeyhdistysten jäsenmäärissä, kertoo Matsuconia järjestävän yhdistyksen Pocky ry:n puheenjohtaja Marko Saari:
– Moni harrastaa mieluummin kotona itsekseen kuin osallistuu yhteisiin tapahtumiin.
Myös sosiaalinen media on muuttanut tapaa harrastaa.
– Conit ovat olleet ennen muuta sosiaalisia tapahtumia. Ne ovat keränneet yhteen harrastajia eri paikkakunnilta. Sosiaalisen median myötä jatkuva yhteydenpito ja omien pienempien tapahtumien järjestäminen on helpompaa kuin ennen, Nita Mäenpää sanoo.
Japanilaisessa kerrontatavassa on silti monelle edelleen ainutlaatuista vetovoimaa, jonka osaavat parhaiten selittää vannoutuneet harrastajat itse:
– Länsimaiseen kerrontaan tottuneena japanilaisten tapa kertoa tarinoita vaikuttaa rohkealta, Mäenpää pohtii.
Myös sisällöt ja aiheet puhuttelevat.
– Moni ajattelee, että mangat ovat lapsellisia, mutta niissä saattaa olla todella rankkoja juttuja. Ne käsittelevät usein kaikenlaisia tabuja, sillä japanilaisessa kulttuurissa niistä ei muuten puhuta, Tervo täydentää.
Konservatiivinen kulttuuri on synnyttänyt värikästä ja normeja rikkovaa vastakulttuuria, jota länsimaalaisessa mediassa on tapana kummastella outona.
Mutta Japanikin on menossa liberaalimpaan suuntaan, mikä näkyy animen ja mangan tavassa käsitellä ennen vaiettuja aiheita: esimerkiksi homoseksuaalisuutta on alettu käsitellä realistisemmin ja omakohtaisemmin, Mäenpää sanoo.
– Homosuhteita on kyllä kuvattu aiemminkin, ja niille on omat genrensäkin, mutta kertomuksissa samaa sukupuolta olevat eivät ole päätyneet yhteen, koska se on ollut aiemmin mahdotonta, Karhula sanoo.
Rankkojen aiheiden käsittelyä kevennetään usein länsimaalaisesta näkökulmasta katsottuna omaperäisellä huumorilla. Hassuttelu ja hauskanpito ovat olennainen osa anime- ja mangakerrontaa. Tärkeitä ne ovat myös animekaraoken SM-kisoissa:
– Esimerkiksi animen mukaisesta cosplay-asusta voi saada lisäpisteitä, mutta pukeutuminen ei ole mitenkään pakollista. Kynnys osallistua on hyvin matala. Pääasia, että on mukavaa, Mäenpää sanoo.
Matsucon Oulun Pohjankartanossa 26.–27.5.2018.