”Muutamaankin projektiin on yritetty saada animaattoreita, mutta tuntuvat olevan tiukassa Suomessa”, kertoo media-alan yrittäjä, tuottaja Jukka Vidgrén oululaisesta Mutant Koala Picturesista.
Studiossa tehdään muun muassa mainoksia, musiikkivideoita ja elokuvia. Alkuvuodesta valmistuvaan saamenkieliseen lyhytelokuvaan löydettiin lopulta siihenkin animaattorit. ”Norjasta”, Vidgrén kertoo.
Toimintaansa laajentaneessa Studio Oudossa on sielläkin huomattu, ettei animaattoreita aivan tuosta vain palkata.
Nykyään kahdeksan ihmistä työllistävä, Oulussa ja Helsingissä toimiva yritys on löytänyt tarvitsemansa ammattilaiset toistaiseksi Suomesta. Mutta jos tarve vaatii, etsitään tekijät sitten vaikka ulkomailta, sanovat yrityksen animaatio-ohjaaja Tero Takalo ja luova johtaja Janne Kariniemi.
Lastenanimaatiota ja oheistuotteita
Vuonna 2003 Oulussa perustettu Studio Outo on tehnyt tähän saakka pääasiassa grafiikkaa ja animaatioita muiden yritysten mainos- ja markkinointiviestinnän tarpeisiin. Nyt yritys on kasvattamassa omien tuotantojensa osuutta.
Studio alkaa tänä vuonna tuottaa Hullabalooba-lastenanimaatiosarjaa, joka koostuu kolmestatoista viiden minuutin mittaisesta jaksosta. Kolmen merirosvon toilailuista kertova sarja nähdään Suomen Ylen, Ruotsin SVT:n ja Norjan NRK:n televisiokanavilla vuonna 2015. Sarjalle suunnitellaan myös jatkoa.
Yrityksen tavoitteena on myydä ensimmäinen tuotantokausi ainakin noin 20 maahan alkaneen vuoden aikana. Studion pöytälaatikoista aletaan kaivaa esiin uusienkin animaatiosarjojen aiheita, kunhan Hullabalooban tuotanto on saatu kunnolla vauhtiin ja kunhan sarja on saanut rinnalleen myös mobiilipelejä sekä muita oheistuotteita.
Pelifirmat houkuttelevat osaajia
Mutant Koala Picturesin Vidgrén ja Studio Oudon Takalo arvioivat, että animaattoreiden niukkuus voi johtua koulutuspaikkojen vähäisyydestä. Lisäksi animaattorit saattavat hakeutua tätä nykyä mieluiten pelifirmoihin – pelialan kasvusta kun kohkataan nyt vähän kaikkialla.
”Esimerkiksi Rovio on perustanut Suomeen todella ison animaattoritiimin”, Vidgrén huomauttaa.
”Sekä pelipuolella että animaatioelokuvien tai -sarjojen tuotannossa tarvitaan samoja perustaitoja”, Takalo lisää.
Takalo itse aloitti animaattorin uransa pelifirmassa sen jälkeen, kun oli valmistunut klassisen animaation tekijäksi Isossa-Britanniassa.
”Animaation tekijät ovat audiovisuaalisella alalla yhteinen resurssi, josta käydään myös kilpailua”, myöntää pelialan kattojärjestön Neogamesin johtaja Koo Pee Hiltunen.
Pelkästään pelialan firmoissa työskentelevien animaattoreiden määrää Hiltunen ei lähde arvioimaan. ”En myöskään osaa sanoa sitä, kuinka paljon heitä tarvittaisiin alalle lisää.”
Animaattoreiden tai laajemmin artistien ohella peliala tarjoaa töitä muun muassa ohjelmoijille, suunnittelijoille ja johtoportaan väelle.
Kaikkiaan peliala työllistää tällä haavaa noin 2 200 ihmistä Suomessa, ja alan yritykset laskevat tarvitsevansa tänä vuonna noin 300 uutta työntekijää.
Töitä 50-100 animaattorille
Esimerkiksi juuri Rovion nopea kasvu on vaikuttanut siihen, että animaation tekijöistä on muissa yrityksissä pulaa, arvioi animaatiotuottajien järjestön Finnanimationin toiminnanjohtaja Liisa Vähäkylä.
”Helsinkiläisyrityksissä työskenteleekin nykyään aika paljon alan väkeä muun muassa Venäjältä, Ranskasta ja Yhdysvalloista.”
Yhtenä esimerkkinä Vähäkylä mainitsee muun muassa Niko ja lentäjän poika -elokuvasta ja sen jatko-osasta sekä Itse valtiaat -televisiosarjasta tunnetun animaatiostudio Anima Vitaen, joka perusti äskettäin toisen studionsa Malesian Kuala Lumpuriin.
”Kakkosstudionsa avulla yritys pysyy vastaamaan myös työvoimatarpeisiinsa.”
Vähäkylän mukaan animaation tekijöitä tarvittaisiin Suomessa lisää tuotantojen alkamisesta riippuen 50–100 henkilöä.
”Kaikkinensa audiovisuaalinen ala työllistää meillä alle tuhat animaation ammattilaista.”
Elokuvia, sarjoja ja mainoksia tekevien tuotantoyhtiöiden ja peliyritysten lisäksi animaattoreita on esimerkiksi arkkitehtitoimistoissa.
”Suhdannevaihteluille herkimpiä ovat mainospuolen animaatiotuotannot”, Vähäkylä arvioi.
Suomalaisella animaatiolla juhlavuosi
Kuvittaja, pilapiirtäjä ja taidemaalari Eric Vasströmiä (1887–1958) pidetään suomalaisen animaatioelokuvan aloittajana. Hänen animaatioitaan alettiin esittää Helsingin elokuvateattereissa 1914.
Suomalaisen animaation juhlavuoden 2014 teemoina ovat historia, koulutus, tekijät, monipuolisuus ja kansainvälisyys.
Juhlinnan ohjelmarunkona ovat vakiintuneet tapahtumat kuten Tampereen elokuvajuhlat, Rakkautta ja Anarkiaa -festivaali, Oulun kansainvälinen lasten- ja nuortenelokuvien festivaali, Animatricks ja Helsingin lyhytelokuvafestivaali. Lisäksi järjestetään muita juhlavuoden tapahtumia.
Tuula Leinosen lähes 600-sivuinen historiikki Sata vuotta suomalaista animaatiota (Aalto ARTS Books) ilmestyy tammikuussa. Runsaasti kuvitettu teos esittelee kotimaisen animaation historian, lajityypit ja tekijät. Lähteinä on käytetty muun muassa alalla toimineiden tekijöiden ja toimijoiden haastatteluita sekä arkistoiden kuva-aarteita.
Suomalainen animaatio on kansainvälistynyt voimakkaasti viimeisen kymmenen vuoden aikana. Yhteistuotantoja tehdään Euroopan lisäksi myös muissa maanosissa. Aasiaan on syntynyt muutamia suomalaisten ja aasialaisten yhteisyrityksiä.
Juhlavuoden kansainvälinen avaus on Animaatioita Afrikkaan -projekti.
Juhlavuoden logon on suunnitellut design-toimisto PenttiPulkkaNieminen 1920-luvulla vaikuttaneen Hjalmar Löfvingin animaatioiden pohjalta. Ne ovat vanhimpia säilyneitä suomalaisia animaatioita.
Juhlavuoteen liittyvät nettisivut avautuvat tammikuussa osoitteessa 100vuotta.finnanimation.fi.