Tanskassa on tänään lauantaina suuret syntymäpäiväjuhlat: koko maailman tuntema satukuningas H.C. Andersen syntyi 200 vuotta sitten Odensessa.
Hans Christian on monelle tuttu satujensa kautta, mutta henkilönä hän on jäänyt etäisemmäksi.
H.C. Andersen oli kova setä satuilemaan. Andersen kirjoitti 156-190 satua riippuen laskutavasta. Omaelämäkertojaan hän muokkasi kuin sadunkertoja konsanaan.
Andersenin kohdalla on parempi uskoa satuja. Näin väittää satukuninkaasta pyöreiden vuosien kunniaksi uuden kirjan kirjoittanut Lapin yliopiston lehtori ja tohtori Sisko Ylimartimo:
"Omaelämäkerroissaan Andersen muutti, lisäili ja karsi asioita autenttisuuden kustannuksella. Saduissaan ja tarinoissaan kirjailija on kertonut elämäntarinansa psykologisesti paljon täsmällisemmin ja avoimemmin."
Elämäni satua
Hans Christian syntyi 2. huhtikuuta 1805 rajasuutari Hans Andersenin ja pyykkäri Anne Marie Andersdatterin perheeseen.
"Lapsuudenkotini oli yksi ainoa huone, jonka täyttivät lähes kokonaan suutarin työpöytä, sänky ja alaslaskettava penkki, jolla minä nukuin. Seinät olivat kuitenkin täynnä kuvia, ja työpöydän yläpuolella oli hyllyllä kirjoja ja viisuja. (...) Räystäskouruissa naapuritalon seinää vasten, oli suuri laatikko, jossa oli multaa ja keittiökasveja, äitini koko puutarha; sadussani Lumikuningatar se kukoistaa yhä."
Sitaatti on Andersenin omaelämäkerrasta Mit livs eventyr, joka on suomennettu Elämäni tositarinaksi.
Ylimartimo toteaa, että sen olisi voinut suomentaa myös nimellä Elämäni satua.
Muistelmista on sensuroitu esimerkiksi äidin avioton syntyperä, juoppous ja avioliiton ulkopuolella syntynyt sisar.
Satakieli Ruotsista
Sisko Ylimartimon kirja Satujen elämää, elämän satuja. Näkökulmia H.C. Andersenin elämään, tuotantoon ja perintöön (BTJ Kirjastopalvelu 2005) on helppolukuinen ja rikas teos. Se kertaa lyhyesti Andersenin elämäkerran ja poimii esiin herkullisia henkilökohtaisuuksia.
Pienet paljastukset sirottavat elämän makua muuten helposti paperilta maistuvan kirjallisen muotokuvan päälle.
Yksi intiimeistä asioista on naimattomaksi jääneen Andersenin suuri rakkaus, jonka kohde oli häntä 15 vuotta nuorempi ruotsalainen laulajatar Jenny Lind.
Andersen ihaili Jennyä myös taiteilijana. Lindin esiintyminen Kööpenhaminassa 1843 ja hänen persoonallisuutensa paljastivat Andersenille taiteen pyhyyden: "Näin hänessä yhden sen vestaalin."
Laulajattaren uskotaan vaikuttaneen ainakin satuihin Satakieli ja Enkeli.
"Lind osasi kyllä loukatakin Andersenia, jonka innokas palvonta kieltämättä läheni joskus naurettavuutta. Odensen Andersen-museossa säilytetään pientä peiliä. Sen kirjailija olisi tarinan mukaan saanut Lindiltä, jotta hän voisi itse nähdä, kuinka ruma oli!" kirjoittaa Lapin yliopiston lehtori, tohtori Ylimartimo.
Oliko Andersen oman elämänsä ruma ankanpoika?
Konkonenäinen mies
Erityisen mukaansa tempaavia Ylimartimon kirjassa ovat satujen tulkinnat, Andersenin sijoittaminen satuperinteeseen, satujen vaikutusta uusiin kirjoittajiin ja katsaus Andersen-kuvituksiin.
Ylimartimo välttelee kankeaa kieltä. Hän purkaa patsastelua H.C. Andersenin ympäriltä ja elävöittää näköiskuvaa konkonenällä ja kulmikkailla olkapäillä.
Näin Ylimartimo vertaa satukuningas H.C. Andersenia ja suomalaista satusetä Topeliusta: "Yhtäläisyyksiä löytyy muun muassa satuihin kätketystä yhteiskunnallisesta satiirista. Silmiinpistävin piirre, jonka Topelius lainasi Andersenilta, oli esineiden, kasvien ja eläimien kuvaaminen eroottiseen viittaavassa suhteessa."
Ylimartimon mielestä Topeliukselta kuitenkin puuttuu tanskalaisen satukuninkaan traagisuus.
Hans Christian oli myös kova poika matkustelemaan. Joku on laskenut, että hän oli matkoilla yhteensä yli yhdeksän vuotta elämästään. Andersenin omaelämäkerran voisi siis kääntää myös Elämäni seikkailuksi.
Lisätietoa H.C. Andersenista nettiosoitteessa www.andersen.sdu.dk/ ja juhlavuoden tapahtumista osoitteessa www.hca2005.dk/
