Kahden amerikkalaisyliopiston julkistaman tutkimuksen mukaan yritysjohtajat joutuvat jatkuvasti tekemään yrityksen kannalta huonoja päätöksiä näyttääkseen analyytikoille mahdollisimman hyviä lyhyen aikavälin tuloksia.
Ja mikä yllättävintä, Duke Universityn ja University of Washingtonin tutkimuksessa todettiin, että monet yritysjohtajat joutuvat tekemään päätöksensä täysin tietoisena siitä, että pitkällä aikavälillä olisi tuloksellisempaa toimia toisin.
Tietoista kikkailua
Tutkimusta johtanut Duke Universityn professori Campbell R. Harvey kertoi olleensa todella yllättynyt siitä, kuinka avoimesti yritysjohtajat itse myönsivät päätöksentekonsa perustuvan usein enemmänkin meneillään olevan vuosineljänneksen tulosta odottavien Wall Streetin analyytikkojen odotuksiin kuin yrityksen pitkäjänteiseen kehittämiseen.
"Näyttää todella siltä, että monissa pörssiyhtiöissä yritetään näyttää aina parasta mahdollista tulosta hinnalla millä hyvänsä", professori Harvey ihmetteli.
Tähdätessään analyytikoiden silmissä paremmilta näyttäviin neljännesvuosituloksiin yritykset muun muassa siirtävät tuotekehitysprojektien aloittamista ja katkaisevat meneillään olevia lupaaviakin projekteja, jos ne eivät riittävän nopeasti taivu rahaksi muutettavissa oleviksi tuloksiksi. Ne irtisanovat ammattiväkeä lyhyidenkin myynnin notkahdusten vuoksi tietäen hyvin, että sama väki on löydettävä puolen vuoden kuluttua takaisin tuotannon ylläpitämiseksi ja siirtävät välttämättömiäkin investointeja pidemmälle tulevaisuuteen.
Oma osuutensa on tilinpäätöskikkailulla, jolla tulokseen lisätään sinne todellisuudessa kuulumattomia eriä samalla, kun muun muassa juoksevia kuluja kirjataan investoinneiksi.
Viimeaikaisista Enronin ja puhelinyhtiö MCI:n kirjanpitoskandaaleista huolimatta moni iso amerikkalaisyritys tasapainoilee kirjapitokäytännöissään tiukentuneiden lakien rajoilla.
Taustalla bonukset
Erityisessä vaaravyöhykkeessä pitkän tähtäimen etujen uhraamiselle neljännesvuosiraporttien hyväksi ovat yritykset, joilla ei ole omistuksen pirstaleisuuden vuoksi selkeää omistajan tahtoa ja joissa yritysjohdon etuihin kuuluvat erilaisiin lyhyen aikavälin tuoksiin sidotut bonukset. Näissä yrityksissä todellista valtaa käyttää usein toimiva johto tavalla, joka ensisijassa hyödyttää sitä itseään ja vasta toissijaisesti yrityksen pitkän tähtäimen hyvinvointia.
Tutkimuksessa oli mukana yli 400 amerikkalaisfirmaa. Tutkijat eivät halunneet julkaistussa raportissaan yksilöidä erityisiä ongelmayrityksiä. He tyytyivät toteamaan, että vain lyhyen tähtäimen tarpeisiin tapahtuva johtamisstrategia ei ole yksittäisten yritysten poikkeuksellinen pulma, vaan se on levinnyt vaarallisen laajaksi ja se vahingoittaa koko Yhdysvaltain taloutta.
