Egyptin ex-presidentti Hosni Mubarak kuoli tiistaina 91-vuotiaana. Moni puhuu kaihoisasti Mubarakin kaudesta, sillä iso osa kansasta kokee tyytymättömyyttä maan nykyiseen tilanteeseen, kirjoittaa Egyptiä seuraava Lännen Median avustaja Päivi Arvonen.
Egyptiläiset ottivat tiistaina vastaan tiedon 91-vuotiaana kuolleesta ex-presidentti Hosni Mubarakista hiljaisen liikuttuneita. Vuoden 2011 vallankumouksen syrjäyttämä Mubarak ei menettänyt kansansa kunnioitusta. Tähän vaikutti osaltaan korkea ikä, jota Egyptissä aina kunnioitetaan.
Vielä enemmän vaikutusta oli kansan tyytymättömyydellä Egyptin nykyiseen tilanteeseen; hintojen ja elinkustannusten nousuun ja arjen taloushaasteiden kasvuun. Yhä useampi egyptiläinen puhui viime vuosina kaihoisasti Mubarakin kolmen vuosikymmenen pituisesta virkakaudesta.
”Kuitenkin hyvä mies ja hyvä presidentti”, ”Kykeni säilyttämään rauhan ja hyvän turvallisuustilanteen”, ”Varmasti hän pohjimmiltaan rakasti Egyptiä ja egyptiläisiä” – nämä ovat lauseita, joita kuulin egyptiläisiltä aivan viime viikkoina.
Aika kultaa muistoja, mutta on hyvä huomioida, että vuonna 2011 poliisin päivänä alkanut vallankumoukseksi huipentunut kansannousu ei suinkaan vaatinut, ainakaan aluksi, presidentti Mubarakia luopumaan vallasta. Sen sijaan vaadittiin parempaa arkea; työtä ja tasokkaampaa koulutusta ja terveydenhuoltoa.
Mubarak olisi voinut säilyttää asemansa, jos hän olisi kuunnellut kansan vaatimuksia eikä ryhtynyt uhmakkaasti puolustamaan asemaansa.
Helmikuun 11. päivän iltana, yhdeksän vuotta sitten, vuonna 2011 kävelin Kairon keskustassa. Mubarak oli alkuillasta ilmoittanut väistyvänsä presidentin virasta. Kairolaisten tunnelma oli riehakkaan vapautunut, mutta se johtui lähinnä siitä, että luopumisilmoituksen koettiin avanneen oven paremmalle tulevaisuudelle.
Hän ei lähtenyt maasta kotimaastaan syrjäyttämisensä jälkeen Tunisian presidentin Zine El-Abidine Ben Alin tapaan. Sen sijaan Mubarak pysytteli kotimaassaan ja piti matalaa profiilia.
Tapasin presidentti Mubarakin hänen toiseksi viimeisenä presidenttivuotenaan, syksyllä 2009, presidentti Tarja Halosen Egyptin valtiovierailun yhteydessä.
Aivan ensimmäinen huomioni tuolloin 81-vuotiaasta Mubarakista oli hämmentävä ryhdikkyys; olemuksessa ei ollut vanhuuden kumaruutta aivan kuin puvuntakin alla olisi ollut rautahaarniska. Käytännössä lähes yksinvaltiaana maataan hallinneen presidentin olemuksesta loisti tyyneys.
Salamavalojen säihkeessä istunutta miestä olisi voinut kuvailla enemmänkin sanalla lempeä kuin hänen julkiseen kuvaansa paremmin sopivilla adjektiiveilla.
Sotilasakatemiassa sotatieteen korkeakoulututkinnon suorittanut Hosni Mubarak suoritti tutkinnon myös Egyptin ilmavoimien akatemiassa ja sai lentäjäkoulutusta myös Neuvostoliitossa. Egyptin varapresidentti hänestä tuli vuonna 1975 ja presidentti edeltäjänsä Anwar Sadatin murhan jälkeen vuonna 1981.
Presidentinvaaleja järjestettiin kuuden vuoden välein, mutta vuoteen 2005 asti Mubarak oli ainoa ehdokas. Vuonna 2012 Mubarak sai elinkautisen vankeustuomion osallisuudesta 800 mielenosoittajan surmaamiseen. Korkein oikeus kumosi myöhemmin tuomion, mutta tuomio korruptiosta jäi voimaan.
Heikon terveydentilansa vuoksi Mubarak kärsi rangaistuksensa sotilassairaalassa ja hänet vapautettiin vuonna 2017, jonka jälkeen hän vietti hiljaiseloa kotonaan Egyptissä.
Hosni Mubarak oli Yhdysvaltain läheinen ja hyvin tärkeä liittolainen Lähi-idässä.
Armeijan kenraali Mubarak sai arvoisensa sotilashautajaiset. Islamin tavan mukaan hautajaiset järjestetään nopeasti kuoleman jälkeen huomenna keskiviikkona.
Kirjoittaja on Egyptiin vuodesta 2004 akkreditoitunut toimittaja.
Mubarak olisi voinut säilyttää asemansa, jos hän olisi kuunnellut kansan vaatimuksia eikä ryhtynyt uhmakkaasti puolustamaan asemaansa.