Turvallisuus on syksyn ykkösteema eduskunnassa. Turun puukotuksen jälkimainingeissa lämpimäisiä saatiin jo budjettiriihestä, jossa hallitus lateli uusia varotoimia terrorismiin varautumiseen ja terrorismin torjuntaan. Esitykset pureskellaan valiokunnissa syksyn aikana.
Suuri haloo ja omantunnon kysymys on syntynyt paperittomien auttamisesta. Hallituksen on epäilty kriminalisoivan lähimmäisenrakkautta.
Kyse on pääosin henkilöistä, jotka menevät maan alle, eivätkä kielteisestä turvapaikkapäätöksestä huolimatta halua poistua maasta.
Saako hädässä olevaa ihmistä auttaa ja vaikka piilotella? Tulkinta menee suunnilleen niin, että auttaa toki saa, mutta viranomaisia ei saa estää tekemästä työtään.
Käytännössä kyse on siis siitä, että poliisin työtä karkotusten yhteydessä ei saisi vaikeuttaa, vaikka sydämen koskisi. Tällaisessa yhteydessä auttamisen arviointi voisi sisäministeri Paula Risikon (kok.) mukaan tulla sanktioiduksi.
Kirkolle auttamisen tulkinnasta voi tulla kova paikka, sillä kirkot ovat kautta aikojen tarjonneet kirkkosuojaa. Ei ole kovin villi veikkaus, jos ennakoi, että kansalaistottelemattomuus saattaa kasvaa.
Pakkopalautukset tuskin kuuluvat poliisin työssä suurin tähtihetkiin. Välikohtausten välttämiseksi palautuslentoja on siirretty pois Helsinki–Vantaan lentokentältä.
Kielteisiä turvapaikkapäätöksiä on tehty jo tuhansia. Palautusta odottaa noin 1 400 lainvoimaisen kielteisen päätöksen saanutta turvapaikanhakijaa.
Vastaanottokeskuksissa noin 11 000 turvapaikanhakijaa odottaa valituksensa käsittelyä. Osa on myös kadonnut viranomaisten tavoittamattomiin eli he ovat paperittomia tai ovat jatkaneet matkaa muihin maihin. Erillisiä palautuskeskuksia ei kuitenkaan ole tulossa.
Hallitus on luvannut turvallisuusarvion jokaisesta kielteisen päätöksen saaneesta. Kustannuksia rutiseville muistutettakoon, että Turun puukottajasta tehty vihje ei johtanut toimenpiteisiin. Vastaavaa yritetään nyt välttää.
Keskusteluilmapiirin rauhoittamiseksi pääministeri Juha Sipilä (kesk.) rustasi eduskuntapuolueiden puheenjohtajien kanssa yhteisen vetoomuksen. Siinä kehotetaan luottamaan oikeuslaitokseen ja viranomaisiin. Käytävän keskustelun toivotaan perustuvan tosiasioihin. Samalla tuomitaan terrorismi, väkivalta ja vihapuhe. Harvinainen vetoomus sai nopeasti halkeaman.
Kyselytunnilla vetoomuksen valikoivasta tulkinnasta saatiin esimakua, kun perussuomalaisten varapuheenjohtaja Laura Huhtasaari sanoi perussuomalaisten tuomitsevan terroristien vihapuheen suomalaisia ja länsimaisia arvoja kohtaan. Kaikenlaisen vihapuheen tuomitseva pääministeri ei pystynyt peittämään pettymystään.
Suurta mielenkiintoa herättävä tiedustelulakien uusiminen on perjantain tietojen mukaan siirtymässä alkuvuoteen. Tavoitteena on edelleen kiireellinen käsittely.
Sokerina pohjalla on tällä viikolla tullut Ylen mielipidemittaus. Eduskunta jatkaa työtään vaalituloksen perusteella, mutta yllättävät suosiolukemat vaikuttavat ilmapiiriin.
Kokoomus paistattelee ykkösenä ja nousukiidossa olevat vihreät kakkosena. Pääministeripuolue keskusta on laskuvireessä kolmantena samoin kuin neljäntenä oleva SDP.
Keskustan kannattajat eivät näytä kestävän hallitusvastuuta vaan mielensäpahoittajat kaikkoavat jonnekin muualle. Keskustassa ihmetellään, miksi kannatus ei nouse, vaikka talous kasvaa. Kaikkia ei ilmeisesti ole sittenkään pystytty pitämään mukana.
Kokoomus sen sijaan näyttää kestävän paineet ja kasvavan. Hallitusvastuu vain lisää itseluottamusta.
SDP:n Antti Rinne on helisemässä eroamis-kysymyksiin. Enää ei porukka päätä, vaan Rinne toistelee, että kasvun eteen tehdään yhdessä töitä. Rinteen kovistelu on viihdettä, sillä SDP ei ole edes hallituksessa.
Merkillepantavaa on, että perussuomalaiset ovat puoluehajaannuksesta huolimatta vahvistuneet.
Hallitukseen jääneet siniset saavat vain noin puolentoista prosentin kannatuksen. Sinisillä on kova tie pyristellä puolueeksi, kannattajakorttejakin on koossa vasta 3 500.
Tilanne on hyvin poikkeuksellinen hallituksen uskottavuuden kannalta. Kolmen ässän päivät tuntuvat jo kaukaisilta.