koronarokotukset: Kolmas ro­ko­te­kier­ros käyn­nis­tyy Poh­jois-Poh­jan­maal­la

Joukkoliikenne: Lin­ja-au­to­yh­tiö Oulun Tak­si­pal­ve­lua kam­me­taan ulos tar­jous­kil­pai­lus­ta

Ana­lyy­si: Sipilän sanat pal­jas­ta­vat: hän tar­koit­ti lo­ma­ra­hat kai­kil­le – pettikö us­kal­lus?

Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) yllätti maanantai-iltana kertomalla, että hallitus säätäisi lomarahoista lain: lomarahoja saisivat jatkossa kaikki palkansaajat.

Pääministeri Juha Sipilä (kesk.). otti kantaa lomarahoihin maanantaina.
Pääministeri Juha Sipilä (kesk.). otti kantaa lomarahoihin maanantaina.
Kuva: Markku Ojala/com.pic

Kuluneella viikolla politiikan keskiössä olivat lomarahat.

Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) yllätti maanantai-iltana kertomalla, että hallitus säätäisi lomarahoista lain: lomarahoja saisivat jatkossa kaikki palkansaajat, mutta niiden taso laskisi työehtosopimusten yleisestä tasosta 30 prosenttia.

Keskiviikkona hallitus antoi tiedonannon toimistaan. Vajaassa kahdessa vuorokaudessa pääministerin kanta oli muuttunut, eikä kaikille palkansaajille enää ollut luvassa lomarahoja.

– Aloilla, joilla ei noudateta mitään työehtosopimusta, työsopimuksella voidaan sopia lomarahasta tai sen maksamisesta niin kuin tähänkin saakka, Sipilä kertoi eduskunnassa.

Suomeksi sanottuna yrittäjien, jotka eivät ole tähänkään asti maksaneet lomarahoja, ei tarvitsisi niitä tulevaisuudessakaan maksaa, kunhan asiasta mainittaisiin työntekijän työsopimuksessa. Esimerkiksi monet kuntosaliyrittäjät huokaisivat helpotuksesta kuultuaan pääministerin sanat.

Kesärannassa hyväntuulinen
Sipilä puhui eri äänellä

Olin maanantaina paikan päällä, kun Sipilä kertoi virka-asunnossaan Kesärannassa lomarahalaista.

Keskiviikon eduskuntailmoituksen jälkeen mieltäni on kaihertanut se, että ymmärtääkseni pääministeri oli alun perin tarkoittanut lomarahat kaikille palkansaajille ja myös harkinnut päätöstään vakaasti ennen sen julkistamista.

Sunnuntaina kuuntelin nauhalta, mitä pääministeri sanoi viime maanantaina Kesärannassa.

– Kun tätä asiaa on huolellisesti selvitetty, niin on tullut ilmi, että osa työntekijöistä on tämän edun [lomarahojen] ulkopuolella ja siitä syystä katsoimme, että tässä yhteydessä voimme säätää lailla velvoittavan lainsäädännön, jossa kaikille maksetaan tämä lomaraha ja samalla sitten siitä yleisestä käytännöstä, joka työehtosopimuksissa on muodostunut, hieman tingitään, että pystytään korvaamaan kaksi kipeintä toimenpidettä, Sipilä totesi.

Edellä olevaa suoraa sitaattia ei voi tulkita kuin yhdellä tavalla: pääministeri haluaa tasapuolisuuden ja oikeudenmukaisuuden nimissä suoda lomarahat jatkossa kaikille palkansaajille.

Tätä tulkintaa tukee toinen vastaus, jonka hyväntuulinen Sipilä antoi tiedotustilaisuuden virallisen osuuden päättymisen jälkeen.

– Hallitukselle on tärkeää se, että paketit ovat tasapainoisia. Emme pystyneet sellaista tekemään. Nyt kun löytyi tämä korvaava toimi, joka koskee kaikkia palkansaajia nyt, niin olen todella tyytyväinen. Joittenkin asema tässä hieman paranee, heidän, joilla ei tätä lomarahaa ole ollut tähän saakka, Sipilä iloitsi siitä, että hallitus oli löytänyt keinon luopua vuorolisien ja ylityökorvausten leikkaamisesta – ja lupasi lomarahat kaikille palkansaajille.

”Tätä hierottiin todella kauan
ja eri asiantuntijoita kuullen”

Julkisuudessa lähti elämään alkuviikosta sellainenkin teoria pääministerin ajattelusta, ettei tämä olisi ollut tietoinen lomarahalain vaikutuksista.

Sipilän maanantaina antamien lausuntojen perusteella hän oli erittäin tietoinen päätöksen seurauksista. Äänensävy, jolla hän kertoi ”joittenkin aseman paranemisesta”, oli positiivinen. Pääministeri hymyili kertoessaan asiasta.

Samalla Sipilä korosti valmistelun perusteellisuutta.

– Tätä hierottiin todella kauan, ja eri asiantuntijoita kuullen tähän löytyi ratkaisu, pääministeri painotti.

Mitä tapahtui maanantai-illan
ja keskiviikkoaamun välillä?

Maanantai-illan ja keskiviikkoaamun välillä täytyi tapahtua jotain hyvin merkillistä. Mitenkään muuten pääministerin täyskäännös ei ole selitettävissä.

”Merkillisyys” taisi olla Suomen Yrittäjien voimakas älähdys.

Etujärjestö räväytti tiistaina julkisuuteen omat laskelmansa.

– Normaalisitovuuden ja yleissitovuuden perusteella työehtosopimusta noudattavat yritykset säästäisivät vuodessa 638 euroa työntekijää kohden. Työehtosopimusten noudattamisvelvollisuuden ulkopuolella olevat yritykset puolestaan joutuisivat maksamaan noin 1 489 euroa yhtä työntekijää kohden, Suomen Yrittäjät kirjoitti tiedotteessaan.

Lomarahan muuttaminen lakisääteiseksi koskisi kuulemma 25 000 uutta työnantajayrittäjää, joille rapsahtaisi yli 200 miljoonan euron lisäkulu. Samaan aikaan lomarahoja jo maksavat yritykset säästäisivät vuodessa 800 miljoonaa euroa. Yritysmaailma olisi 600 miljoonan euron edestä saamapuolella.

Lukujen suuruusluokat eivät voineet olla hallitukselle yllätyksiä, koska pääministeri oli korostanut, että ”joittenkin palkansaajien” asema paranisi ja että ratkaisua oli ”hierottu todella kauan”.

Puolessatoista vuorokaudessa pääministeri kuitenkin söi sanansa ja perui lomarahojen ulottamisen kaikille. Miksi näin tapahtui?

Vaihtoehtoja on tasan kaksi:

1. Hallituksen päätöksenteon valmistelu oli ollut täysin kelvotonta ja puutteellista, suomeksi sanottuna hutilointia.

2. Yrittäjä-pääministeri Sipilä ei kestänyt yrittäjiltä tullutta kritiikkiä eikä uskaltanut tehdä päätöstä, josta koituisi joillekin yrittäjille lisäkuluja, vaikka hän oli maanantaina kertonut olevansa varsin tietoinen siitä, että lisäkuluja tulisi.

Vaihtoehdoista ensimmäinen olisi niin huolestuttava, että uskon ja toivon jälkimmäisen olevan lähempänä totuutta. Jälkimmäisen puolesta puhuvat vahvasti myös Sipilän maanantaina antamat lausunnot.

Yksi tiedote riittää,
jos se tulee oikeasta suunnasta

Pääministeriltä on viisautta kuunnella palautetta ja ottaa se huomioon ratkaisuissaan, eikä pienyrittäjien työllistämisedellytysten tukeminen ole huono asia. Suomi tarvitsee huutavasti pienyrityksiin syntyviä työpaikkoja.

Kesärannassa kohtasin kuitenkin niin itsevarman ja iloisen Sipilän, että en olisi uskonut hänen muuttavan kantaansa alle 40 tunnissa. Palkansaajaleirissä saattoi perustellusti kasvaa hallitusta kohtaan tunnettu epäluulo.

Vaikutelmaksi jää väkisinkin, että Sipilän hallitus reagoi pikavauhtia, jos yksikin yrittäjätaho älähtää mistä tahansa asiasta. Tiedotusvälineet, asiantuntijat ja pienipalkkaiset naiset sen sijaan saivat käyttää raskaimman ammusvarastonsa kertoessaan, että sunnuntailisien leikkaaminen olisi kohdellut eri ryhmiä räikeän epäoikeudenmukaisesti. Ei ollut puhettakaan siitä, että pääministeri olisi muuttanut politiikkaansa yhden tiedotteen perusteella.