Ana­lyy­si: Pet­ty­myk­ses­tä on­nis­tu­mis­ten ora­van­pyö­rään – len­to­pal­lo­maa­jouk­kue on pe­lan­nut jopa odo­tuk­sia pa­rem­min Kul­tai­ses­sa lii­gas­sa

Miesten lentopallomaajoukkue on pelannut jopa odotuksia paremmin Kultaisessa liigassa, joka on päävalmentaja Tuomas Sammelvuolle kuin testi-laboratorio.

Suomen miesten maajoukkuen Tommi Siirilällä (9), Aleksi Lankisella (3), Elviss Krastinsila (8), Lauri Kermisellä ja Samuli Kaislasalolla (16) on riittänyt juhlittavaa Kultaisen liigan peleissä.
Suomen miesten maajoukkuen Tommi Siirilällä (9), Aleksi Lankisella (3), Elviss Krastinsila (8), Lauri Kermisellä ja Samuli Kaislasalolla (16) on riittänyt juhlittavaa Kultaisen liigan peleissä.
Kuva: KIMMO BRANDT KIMMO BRANDT

Lentopallon Kultainen liiga on maajoukkueen päävalmentaja Tuomas Sammelvuolle kuin testi-laboratorio. Kaikki toiminta tähtää syksyn MM-kisoihin. Naisten maajoukkue lähestyy jo eurooppalaista huipputasoa.

Krakovan Tauron-areenan alakäytävällä käveli 30. elokuuta 2017 syvästi pettynyt mies. Tappio lentopallon EM-kisojen neljännesvälieräottelussa Bulgariaa vastaan oli kova pala Suomen miesten maajoukkueen päävalmentajalle Tuomas Sammelvuolle.

Pudasjärven kasvatti piti tunteensa kurissa, vaikka miehen sisällä kiehui. Tulisieluista luotsia sapetti tapa, jolla isojen odotusten EM-turnaus päättyi.

Voitokkaan avauserän jälkeen Suomi menetti otteensa. Romahduksen täydellisyyttä kuvaa, että kahdessa viimeisessä erässä Suomi sai Bulgarialta vain 11 ja 12 pistettä. Tapahtui jotain, jonka ei pitäisi olla mahdollista Sammelvuon johtamassa joukkueessa.

– Me luovutimme, valmentaja myönsi.

Suomi ei pärjää maailman huippujoukkueille, jos vertailukohtia ovat pelaajien ulottuvuus tai yksilötaidot.

Ainoa resepti lajin mahtimaiden horjuttamiseen ja todellisen menestyksen mahdollistaviin suuriin voittoihin on se, että joukkue on kentällä enemmän kuin osiensa summa: muita yhtenäisempi ja paremmin valmistautunut. Ryhmä, joka ei anna yhtään pistettä ilmaiseksi.

Sammelvuo perusti oman, huikean pelaajauransa raakaan työntekoon ja jatkuvaan itsensä ylittämiseen. Juuri siksi hänen oli vaikea seurata sivusta Tauron-areenan yksipuolista näytöstä.

Suomi ei näyttänyt peli-identiteettinsä mukaiselta joukkueelta, joka olisi EM-turnauksen huipentumisen hetkellä yltänyt edes lähelle parasta osaamistaan.

Krakovan oudon illan mysteeri on jyskyttänyt Sammelvuon ajatuksissa näihin päiviin asti.

Maajoukkuetta odottavat elokuussa alkavat EM-karsinnat ja syyskuussa pelattava MM-turnaus.

Niissä ei ole varaa Bulgaria-ottelun kaltaisiin ohipeleihin.

Parhaillaan käynnissä on Euroopan Kultainen liiga, jonka pelit palvelevat hyvin maajoukkueen pitkän linjan tavoitteita.

Kultainen liiga on kuin testilaboratorio, jossa Sammelvuo adjutantteineen voi tehdä kokeiluja ja tarjota läpimurtoa kärkkyville pelaajille kokemuksia kansainvälisen maajoukkuelentopalloilun vaatimustasosta. Esimerkiksi Ettan 19-vuotias hakkuri Joonas Jokela näkee nyt aitiopaikalta, miten pallo liikkuu isojen poikien ympyröissä.

Suomen esitykset ovat olleet lupauksia herättäviä. Odotukset ovat jopa ylittyneet.

Kaksi voittoa Tshekistä, niukka Portugali-tappio ja kotivoitto Espanjasta ovat tarjonneet kesälle juuri sellaisen lähdön kuin Sammelvuo toivoi. Hyvää – eivät parasta – eurooppalaista tasoa edustavat vastustajat ovat huomanneet, että Suomi on taas hankala voitettava.

Onnistumisten oravanpyörässä myös yksilöt ovat nousseet esiin. Esimerkiksi hakkuri Samuli Kaislasalo on pelannut itsensä MM-kisajoukkueen valintaspekulaatioihin.

Kultaisen liigan esitysten perusteella ei silti kannata vetää suoraviivaisia päätelmiä Suomen mahdollisuuksista MM-kisoissa.

Maajoukkueen runkopelaajista Kultaisessa liigassa urakoivat libero Lauri Kerminen, keskitorjujat Tommi Siirilä, Sauli Sinkkonen ja Markus Kaurto sekä yleispelaaja Elviss Krastins.

MM-kisaprojektin kannalta keskeistä on, millaisessa kunnossa maajoukkueen ykköshakkuri Olli-Pekka Ojansivu on, kun hän palaa tauolta maajoukkueen vahvuuteen. Sitkeästä taistelusta ei ole hyötyä, jos Suomella ei ole MM-kisoissa kentällä pelaajaa, joka takoo tai taiteilee pallot kriittisillä hetkillä pisteiksi ja erävoitoiksi.

Myönteinen uutinen on, että konkari Mikko Esko on näyttänyt MM-kisoihin lähdölle vihreää valoa. Esko ja Eemi Tervaportti muodostavat passarikaksikon, joka takaa riittävän laadukkaat passit tehokkaaseen hyökkäyspeliin.

Kolme elokuista EM-karsintaottelua antavat erinomaisen mahdollisuuden MM-kisajoukkueen pelillisten yksityiskohtien hiomiseen.

Vuonna 2014 Suomi eteni MM-turnauksessa toiselle kierrokselle ja oli lopulta yhdeksäs.

Tulevissa MM-kisoissa samassa alkulohkossa pelaavat Bulgaria, Puola, Puerto Rico, Kuuba ja Iran.

Väylä alkulohkossa neljän joukkoon ja jatkopeleihin on taas auki.

Kotimaan lentopallopiirien kenties mielenkiintoisin kasvutarina on silti naisten maajoukkue.

Ryhmä säväytti jo viime kesänä Euroopan liigassa, jonka jalostuneempi versio uusi Kultainen liiga on. Viimeisen reilun viikon aikana Suomi on voittanut Kultaisen liigan otteluissaan Ranskan, Unkarin ja Kroatian – maat, joista jokainen on Euroopan rankingissa Suomen edellä.

Turussa erin 3–1 kaatunut Kroatia on esimerkiksi ollut mukana kahdessa edellisessä MM-turnauksessa.

Päävalmentaja Tapio Kangasniemi myönsi, että hän yllättyi tajutessaan, että Suomella on hakkuri Piia Korhosen johdolla lohkonsa tulivoimaisin hyökkäysjoukkue.

Maanosan huipputasoa vakaasti lähestyvä Suomi aloittaa EM-karsinnat elokuussa. Neljän joukkueen lohkossa pelaavat myös Tshekki, Viro ja Ruotsi, joista kaksi parasta lunastavat paikan syksyn 2019 lopputurnaukseen.

Unelma EM-kisoista ei ole enää haihattelua, vaan realismia.

Ilmoita asiavirheestä