Kun tietää historian, nykyajan ymmärtäminen on huomattavasti helpompaa. Reilut kolme vuotta sitten Kärpät jäi mitalipelien ulkopuolelle neljäntenä perättäisenä keväänä. Hannu Aravirran kolmen pudotuspelikevään saldona oli kaksi putoamista säälipudotuspeleissä ja yksi puolivälierissä.
Kärpät kaatui sääleissä Lukolle keväällä 2013, ja Joonas Kemppainen oli oululaisten nelosketjun sentteri. Joonas Donskoin ja Julius Junttilan urat polkivat paikallaan.
Pari vuotta aiemmin Kärppien B-nuorista tippunut Markus Nutivaara oli Pelicansin A-nuorten rivipuolustaja. Junioriputki edustusjoukkueeseen oli tukossa, eikä edustus- ja juniorijoukkueiden välistä yhteistyötä ollut nimeksikään.
Kärppien urheilutoimenjohtaja Harri Aho ei osannut arvatakaan, kuinka tärkeän puhelun oululaisseuran tulevaisuuden kannalta hän soitti loppukesästä 2012. Puhelu tavoitti Tampereen seudulla mökillään kesästä nauttineen Blues-valmentaja Lauri Marjamäen.
Muutama kuukausi myöhemmin osapuolet sopivat, että tamperelainen ottaa vetovastuun Kärpissä kaudesta 2013–2014 eteenpäin.
Kolmessa vuodessa on tapahtunut paljon. Kemppainen ja Donskoi ovat nyt NHL-pelaajia, ja Nutivaara lähtee Pohjois-Amerikkaan ensi kaudeksi. Junttila puolestaan lähtee tekemään tiliä ulkomaille. Myös Ville Pokka ja Jussi Rynnäs tekivät NHL-sopimukset Marjamäen ensimmäisen kauden jälkeen.
Kuuden muunkin pelaajan kehityskäyrät osoittivat selvästi ylöspäin Marjamäen valmennuksessa: Sebastian Aho, Jesse Puljujärvi, Atte Ohtamaa, Saku Mäenalanen, Taneli Ronkainen, Ben Maxwell. Heistä Aho ja Puljujärvi tekevät pitkät ja menestyksekkäät urat maailman kovimmassa kiekkoliigassa.
Marjamäki sai junioritähdet ja superlupaukset näkemään, mitä menestys huipulla vaatii. Pelaajat ovat kehittyneet taidollisesti, mutta ennen kaikkea he kasvoivat henkisellä puolella. Toki päävalmentajan hyvinä apureina asiassa olivat kaiken nähneet ja kokeneet Mika Pyörälä ja Lasse Kukkonen.
***
Marjamäen aikana edustus- ja juniorijoukkueiden välillä on ollut aitoa yhteistyötä ja vuoropuhelua. Kaikki osapuolet ovat kuunnelleet toisiaan. Siksi esimerkiksi Nutivaaran, Ahon, Puljujärven ja Ronkaisen kehityksestä osa on A-nuorten valmennusduon Lauri Mikkola–Ville Mäntymaa ansiota.
Marjamäki on pitänyt kolmen vuoden aikana erilaisia koulutustilaisuuksia alueen juniorivalmentajille. Tukossa ollut junioriputki on taas pumpattu auki. Todennäköisesti Mikkolan ja Mäntymaan sekä B-nuorten valmennusduon Antti Aarnio–Mikko Lehtonen opista Kärppien edustusjoukkueeseen nousee timantteja myös tulevina vuosina.
Kärppien puheenjohtaja Tommi Virkkunen ja toimitusjohtaja Juha Junno halusivat Marjamäestä henkilön, joka panee edellisen vuosikymmenen mestaruuksista pöhöttyneen nukkuvan jättiläisen koko organisaation takaisin raiteilleen. Sikariportaan toive toteutui.
***
Myös tulospuolella Marjamäen aika on ollut menestys. Kaksi Suomen mestaruutta puhuvat puolestaan. Tätäkään kautta ole syytä pitää epäonnistumisena. Kärpiltä odotetaan aina mestaruutta, mutta kivikovalle Tapparalle putoaminen seitsemännessä välierässä ja CHL-loppuottelupaikka eivät ole häpeä.
Kolmen kauden aikana Kärpät hävisi runkosarjassa Raksilassa varsinaisella peliajalla vain kymmenen kertaa. Kahden mestaruuden lisäksi tilastoihin merkittiin kaksi runkosarjan voittoa ja yksi kakkossija. Lisäksi syksyllä 2013 runkosarjan kaikkien aikojen perättäisten voittojen ennätykseksi merkittiin Kärppien 17 voiton putki.
Entäpä jos keväiden 2014 ja 2015 jatkoeräsankareita olisivatkin olleet Olli Palola ja Pekka Jormakka? Se ei vaikuta suureen kuvaan. Kärpät on ollut viimeiset kolme vuotta se sama joukkue, joka se oli viime vuosikymmenellä: ryhmä, jota omat rakastavat ja jonka muu Suomi haluaa voittaa hinnalla millä hyvänsä.
Kärpät ei ole ollut enää vitsi.
***
Marjamäen profiili vaikutti myös pelaajahankintoihin. Moni pelaaja halusi tulla hänen valmennukseensa. Pelaajahankinnat ovat kuitenkin juuri se osio, jossa Kärpät ja Marjamäki epäonnistuivat pahiten kolmen kauden aikana. Osa vastuusta lankeaa Urheilukadun toimiston suuntaan ja osa Marjamäen.
Kaksi vuotta sitten joukkuetta kantoivat Pyörälä, Kukkonen, Juhamatti Aaltonen ja Donskoi. Viime kausi oli Donskoin, Junttilan ja Kemppaisen näytöstä. Tällä kaudella Kärppien kaikki kaikessa oli Sebastian Aho.
Ulkomaalaisista vain Adam Masuhr ja Ben Maxwell osoittautuivat A-luokan pelimiehiksi. Kotimaisista hankinnoista parhaiten osuivat kohdalleen Esa Pirneksen ja Arto Laatikaisen palkkaamiset.
Tällä kaudella Kim Hirschovitsin hankinta sekoitti koko keskushyökkääjäpaletin. Hirschovitsistä ei ollut Kärpille mitään apua, ja hänen tulonsa myötä Mika Niemen kypärä meni täysin jumiin. Miro Aaltonen ja Juuso Ikonen tehoilivat runkosarjassa, mutta eivät mahtuneet pudotuspeleissä pelaavaan kokoonpanoon.
Viime kaudella ulkomaalaispelaajista Ryan Glenn, Dan Spang, Patrick Davis, Lukas Kaspar ja Nicolas Deschamps olivat tyylipuhtaita floppeja. Lisäksi Juha-Pekka Haataja, Joonas Komulainen ja Vladimir Eminger jättivät joukkueen kesken kauden.
Kaksi kautta sitten David Kvetonin toppahousuihin iskettiin kalossin kuva jo hyvissä ajoin, eikä Mikko Lehtosen uran viimeinen kausi mennyt syystä tai toisesta aivan putkeen. Kärppien kaikkien aikojen ulkomaalaispelaajan Ivan Humlin taso valui vuosi vuodelta alaspäin.
Nämä esimerkit osoittavat, ettei edes mestarivalmentajan kosketuksesta kaikki muutu kullaksi. Seuran oma pelaajatuotanto ja valmentajien kyky kehittää nuoria pelaajia toivat Ouluun kaksi mestaruutta.
***
Marjamäki jättää Kai Suikkaselle hieman erilaisen perinnön kuin Aravirta jätti Marjamäelle. Ei pidä olettaa, että Suikkanen olisi uusi Marjamäki. Jokaiselle valmentajalla on oma tyylinsä.
Muutaman vuoden takaisen Suikkasen tulo ultrakliiniseen ja julkisuuskuvaa tarkasti varjelevaan kärppäorganisaatioon, olisi ollut kuin norsun rymistelyä posliinikaupassa. Jos uuden valmentajan omia puheita on uskominen, vuodet ovat hioneet Suikkasesta terävimmät kulmat pois. Aika näyttää.
Perinnönjaossa olennainen osa on valmentajatiimillä, joka jatkaa Suikkasen apuna. Etenkin Mikko Mannerin rooli edustus- ja juniorijoukkueiden välisenä linkkinä ja nuorten pelaajien kehittäjänä on ollut suuri.
Pelaajiston puolesta Suikkanen saa aloittaa puhtaalta pöydältä. Jokaisen valmentajan luottopelaajat Pyörälä ja Kukkonen ovat hyvin todennäköisesti mukana, mutta muuten pakka menee uusiksi. Kärppien ensi kauden menestys on paljon kiinni siitä, miten kärkihankinnat onnistuvat. On turvallista olettaa, että Ville Leskinen ja Mikael Ruohomaa eivät kaksistaan pysty täyttämään Ahon, Puljujärven ja Junttilan jättämää aukkoa hyökkäyspäässä. Eikä Ilkka Mikkola korvaa Nutivaaraa, Masuhria ja Laatikaista.
Kärpät on Suikkasen aikakauden alkaessa taas uudessa lähtöpisteessä, mutta kivijalka, eli seuran juniorityö, on paremmassa kunnossa kuin kolme vuotta sitten.
Virkkunen, Junno ja Aho saavat antaa kuluneista vuosista auliin kiitoksen Lauri Marjamäelle, jonka seuraava haaste on Leijonien päävalmentajana.
Marjamäen videohaastattelu kauden viimeiset ottelun jälkeen:
Katso myös muut tunteikkaat videohaastattelut:
Huml liikuttui oululaisfanien eleestä: "Yksi urani huippuhetkistä"
Liikuttunut Keränen: "On ollut mahtavaa aikaa"
Junttila: Päätettiin, että laitetaan vielä kerran tälle joukkueelle kaikki likoon
Voittomaalin tehnyt Ronkainen: "Ei meinannut pysyä housuissa"
