Kärppien ja Ilveksen välinen puolivälieräsarja alkaa perjantaina Oulussa. Välieriin pääsee neljällä voitolla.
24.maaliskuuta 1998 nähtiin SM-liigan pudotuspelihistorian yksi suurimmista yllätyksistä. Runkosarjavoittaja Turun Palloseuran maailma musteni, kun piskuinen, nipin napin SM-liigan pudotuspeleihin yltänyt Kiekko-Espoo päätti turkulaisten kauden shokkivoitolla ja eteni välieriin.
Keväällä 2001 oli runkosarjavoittaja Jokerien vuoro alistua viimeisenä kevään ratkaisupeleihin ponnistaneen sarjanousija Kärppien edessä. Huippuvireisen maalivahti Markus Korhosen johdolla Kärpät laittoi narrileirin vuodattamaan katkeria kyyneleitä lampsiessaan kesälomille oululaisten matkatessa mitalipeleihin.
Huhtikuussa 2012 runkosarjan voittanut ja raikkailla otteillaan ihastuttanut Kuopion KalPa johti puolivälieräsarjaansa Kiekko-Espoosta Bluesiksi nimensä vaihtanutta espoolaisjoukkuetta vastaan jo 3-0, mutta Lauri Marjamäen valmentama Blues teki mahdottomasta mahdollista ja otti selkä seinää vasten neljä perättäistä puolivälierävoittoa liigahistorian ensimmäisenä joukkueena.
Nämä suuren yleisön mieliin syöpyneet jättiyllätykset kalpenevat kuitenkin tänä keväänä, jos Tampereen Ilves onnistuu päättämään liigakaukaloita mielin määrin dominoineen kärppälauman mestaruusjahdin jo neljännesfinaaleissa.
Niin ylivoimainen Kärpät on tällä kaudella ollut.
Ilveksen iskun paikka puolivälieräsarjan alussa
Oululaisten koko kausi on vaikuttanut ulkopuolisen silmin suorastaan lapsellisen helpolta. Runkosarjan voitto oli Kärppien taskussa lähes puolet kaudesta, eikä pikkupetojen tarvinnut taistella Liigassa tosissaan missään vaiheessa.
– Meidän korvien väliä ei ole vielä testattu, emmekä ole joutuneet kertaakaan tukalaan paikkaan. Jossain vaiheessa se tapahtuu, mutta me pystymme vielä tästä venymään parempaan, Kärppien päävalmentaja Mikko Manner sanoi pari viikkoa sitten.
Pudotuspelien alla suurin kysymys kuuluu, miten Kärpät onnistuu saamaan pitkän seesteisen vaiheen jälkeen kulmahampaat esiin. Ilves on taistellut kynsin hampain jo monta viikkoa, joten altavastaajan leirissä taisteluilme ei ole kysymysmerkki. Tätä taustaa vasten tamperelaisilla on puolivälieräsarjan alussa loistava iskun paikka.
– Tiedostamme, että se on meille iso haaste, mutta yritämme valmistautua siihen niin hyvin kuin mahdollista, Kärppiin kesken kauden saapunut Jussi Jokinen toteaa.
Uhkakuvat vähissä
Kärppien kirkkaalla kevättaivaalla ei juuri tummia pilviä näy. Monet näkevät Kärppien pahimpana uhkana ainoastaan Kärpät itse.
Joukkueen peräpää tiedettiin jo ennen kauden alkua Liigan vahvimmaksi. Hyökkäyskalusto on vastannut omaan haasteeseensa loistavasti ja Kärppiin on muovautunut vahva neljän ketjun harmoninen hierarkia. Onnistujia löytyy paljon.
– Itseluottamus on hyvällä tasolla ja moni jätkä on pelannut uransa parhaan kauden, 14 runkosarjaottelussa tehot 6+14=20 tehtaillut Jokinen huomauttaa.
Uhkakuvia saakin hakemalla hakea. Joukkueen runko osoitti jo viime kaudella pystyvänsä voittamaan mestaruuden. Luottohyökkääjä Mika Pyörälän kauden päättänyt loukkaantuminen oli ikävä takaisku, mutta tuskin ratkaiseva joukkueen menestysmahdollisuuksien kannalta.
Muuten oululaisjoukkueella ei ole loukkaantumishuolia ratkaisupelien alla, vaikka Oskar Osala on potenut pientä vammaa ja kakkosmaalivahti Jussi Rynnäs on jo toista viikkoa sivussa sairastelun takia, eikä porilaislähtöistä maalivahtia ole jäällä nähty.
Kärpät onnistui taklaamaan jo runkosarjassa myös Osalan ja Jussi Jokisen mukanaan tuoman pienen pelitavallisen haasteen, joka onkin lajissaan yksi harvoista Kärppien tällä kaudella kohtaamista. Kärppiin on haettu viime vuosina tarkoituksella nimenomaan jalkavahvoja pelaajia. Kyseisen kaksikon vahvuuksiin ei ole koskaan kuulunut luistelunopeus, joten se nähtiin haasteena Kärppien viime kaudella aloittamalle vauhtikiekolle.
Sitä se ei näyttänyt lopulta edes olevan, sillä Mannerin luoma taktiikka huomioi loistavasti pelaajien ominaisuudet. Tästä hyvä esimerkki on yksi variaatio hyökkäyksiin lähdöistä. Kärpät ei yleensä hae hyökkäyksiin vauhtia omasta päästä koko kentällisellä, sillä puolustajien ja yhden nopeajalkaisen hyökkääjän yhteistyöllä Kärpät pääsee jo pitkälle. Hyökkäysalueella niin Jokisen kuin Osalankin vahvuudet pääsevätkin sitten oikeuksiinsa.
Kärpät voitti runkosarjassa kaikki kohtaamiset
Joukkueet kohtasivat runkosarjassa neljä kertaa. Kärpät voitti otteluista jokaisen, mutta yhtä vaille kaikki vain maalin erolla ja Ilves oli ajoittain jopa hallitseva osapuoli.
Ilves on parhaimmillaan aktiivisesti paineistava ja railakkaasti hyökkäävä nippu. Menestyäkseen Ilveskään ei voi luopua identiteetistään. Tamperelaiset tuskin lähtevät peruuttelemaan, eikä se Kärppiä vastaan toimisikaan. Fyysisyyttäkin joukkueesta löytyy tarvittaessa.
Viime keväänä Kärpät pystyi omaksumaan varsin passiivisenkin puolustuspainotteisen pelaamisen, kun tarve vaati. Nähtäväksi jää, mitä työkaluja Mannerin työkalupakista käytetään tämän kevään taisteluissa.
Kärppien aikaisin varmistunut runkosarjavoitto mahdollisti myös sen, että oululaisjoukkue pystyi kokeilemaan runkosarjassa paljon eri asioiden toimivuutta. Erittäin hyviksikin havaitut muutokset haudattiin kuitenkin runkosarjassa joskus yllättävän nopeasti. Ne laitettiin vastustajilta piiloon, sillä pudotuspeleissä ne on nyt helppo kaivaa esiin ja ottaa käyttöön toimintatestattuina. Esimerkkitapaus nähtäneen jo sarjan avauspelin ylivoimapelissä.
Ilves ei etene sarjasta jatkoon juuri kenenkään ennakkokaavailuissa. Samoin melkein kaikki pitävät Kärppiä lähes varmana mestarina. Urheilun hienous tulee kuitenkin esiin juuri Kiekko-Espoon ja sittemmin Bluesin sekä vuosituhannen alun Kärppien virittämissä jättiyllätyksissä.
Kärpät vaikuttaa voittamattomalta, mutta urheilussa edelleen kaikki on mahdollista.