Pääministeri Juha Sipilän (kesk.) vuodesta ei ole puuttunut vauhtia ja tiukkoja tilanteita.
Kevään komeaa vaalivoittoa seurasi kehuttu ja hieman ihmeteltykin hallitusneuvotteluvaihe, jonka vaiheilta kansan ja hallituskumppaneiden suuhun tulivat muun muassa sanat "vatuloida" ja "iteroida".
Neuvottelut etenivät insinöörimäisellä tarkkuudella, jossa kaikki oli aikataulutettu ja mitattu tarkasti.
Hallituskumppaneiksi Sipilä kelpuutti kokoomuksen ja perussuomalaiset.
Kun hallitusneuvottelut oli "vatuloitu" oli aika panna toimeksi. Tosin Sipilä yritti jo panna hallitusneuvotteluvaiheessa toimeksi ja saada aikaan suomalaisyritysten kustannuskilpailykykyä parantavan yhteiskuntasopimuksen pikavauhtia. Käytännössä kyse oli yrityksestä alentaa suomalaisten yritysten työllistämiskustannuksia.
Ehkäpä työmarkkinatuntemus ei ollut kuitenkaan Sipilän vahvuus, sillä monien jo ennakkoon tuhoon tuomitsema yritys ei onnistunut. Ei onnistunut toisella kerralla, ei kolmannella eikä vielä neljännelläkään. Nämä kaikki yritykset ehdittiin tehdä puolen vuoden sisällä.
Kun sopimus kaatui elokuussa toisen kerran, hallitus antoi vaihtoehdoksi pakottavalla lainsäädännöllä läpiajettavat työelämän kiristykset. Muun muassa sunnuntailisiä ja sairauslomien korvauksia leikattaisiin.
Sipilä on edelleen vedonnut työmarkkinajärjestöihin, että nämä sopisivat kustannuksia laskevasta yhteisestä paketista. Tällöin hallitus olisi valmis peruuttamaan pakottavan lainsäädännön.
Suurmielenosoitus ja kätilöt
Hallituksen toimia kohtaan on luotu voimakasta painetta. Syyskuussa työntekijäjärjestöt kokosivat 30 000 ihmistä Helsingin Rautatientorille osoittamaan mieltään leikkauksista. Sipilä vetosi kansaan poikkeuksellisella televisiopuheella.
Suurmielenosoituksella ei toistaiseksi ole tuntunut olevan tehoa. Sen sijaan Ylen A-studiossa vierailleiden kätilöiden sanotaan kääntäneen Sipilän pään. Hallitus perui sunnuntailisien ja ylityökorvausten leikkaukset.
Marraskuussa Postin työntekijät lakkoilivat. Tämä kärjisti vielä tuossa vaiheessa käynnissä olleita työmarkkinaneuvotteluja, mutta tästä vielä selvittiin.
Neuvottelut menivät kuitenkin lopullisen oloisesti solmuun, kun EK ilmoitti, ettei se enää tulevaisuudessa tee keskitettyjä tuloratkaisuja ja AKT taas ilmoitti, ettei se lähde mukaan mahdolliseen yhteiskuntasopimukseen. AKT:n mukaan tämä oli vastaveto EK:n ilmoitukselle.
Tämän jälkeen sekä politiikan toimittajien että työmarkkinajohtajien sanat sinkoilivat, kun syyllistä neljänteen epäonnistuneeseen yritykseen etsittiin. Juha Sipilä vaikutti julkisissa esiintymissään hyvin turhautuneelta tilanteeseen.
Pakkolakeja eli kilpailukykypaketti
Kun neuvottelut eivät edenneet maaliin asti, hallituksen pakkolakipaketti – tai kilpailukykypaketti kuten Sipilä itse toivoo sitä kutsuttavan – on edelleen vireillä.
Sote-uudistus puolestaan oli kaataa hallituksen marraskuussa, kun hallituspuolueet eivät löytäneet yhteisymmärrystä sote-alueiden määrästä.
Sipilä ilmoitti illan suorassa televisiolähetyksessä, että jos ei sopua löydy aamuun mennessä, hän marssii presidentin puheille ja pyytää hallituksen hajoittamista.
Sopua ei löytynyt aamuun mennessä, mutta eipä kävellyt pääministeri presidentin luokse, vaan ratkaisua haettiin ja haettiin ja haettiin. Ja kun tarpeeksi hakee, joskus osuu kohdalle. Sopu saatiin aikaan – ei likikään Sipilälle tavanomaiseksi muodostuneessa tiukassa aikataulussa, mutta saatiin kuitenkin.
Sote-ratkaisu sai voimakasta kritiikkiä etenkin eduskunnan vasemmistopuolueilta.
Vaikka sopu syntyi, ratkaisun toteuttamiseen on vielä matkaa ja odotettavissa on monenlaista vääntöä jatkossakin – tuskin kuitenkaan nähtyä kovempaa mittelöä.
Hutilointeja ja korjauksia
Hallitusta on kritisoitu hutiloidusta valmistelutyöstä. Kriitikoiden mukaan Sipilä joukkoineen on tullut ulos hyvin nopealla aikatalululla milloin minkäkin hankkeen tai lakipaketin kanssa ja myöhemmin hankkeita on jouduttu korjaamaan tai jopa perumaan.
Kaikkein suurin älämölö syntyi hallintarekisterihankkeesta, jota ajoi erityisen voimakkaasti valtiovarainministeri Alexander Stubb (kok.). Aiheesta eduskunnassa käydyn keskustelun yhteydessä Stubb erehtyi puhumaan ihan pötyjä hanketta puoltavien lausuntojen määrästä.
Sipilä joutui palomieshommiin ja vakuuttelemaan tukeaan Stubbille tämän virheestä huolimatta. Stubb itse pyyteli viikon verran anteeksi, mutta opposition vihreät ja vasemmistoliitto tekivät silti asiasta välikysymyksen. Hallitus sai jatkaa enemmistön tuella.
Ennätysmäärä turvapaikanhakijoita
Kun kaiken tämän lisäksi Suomeen on tullut kuluneen vuoden aikana ennätysmäärä turvapaikanhakijoita, voi vain kuvitella pääministerin työmäärää.
Kovista paineista ja ratkaisuista huolimatta, hallitus on vuoden lopussa kasassa ja Sipilällä edelleen pääministerin salkku. Eikä keskustan kannatuskaan ole vaaleista notkahtanut.
Hallituksen politiikan maksumieheksi onkin joutunut perussuomalaiset, joka on vaipunut gallupien mukaan toiseksi suurimmasta puolueesta viidenneksi.
Siinä riittää miettimistä puheenjohtaja Timo Soinilla ja samalla myös Sipilällä. Kannatuskuopassa rypevä puolue joutuu terävöittämään profiiliaan kannattajilleen tärkeissä asioissa. Tämä voi aiheuttaa kädenvääntöä hallituksen sisällä.
Ihan tyytyväisyydellä Sipiläkään ei voi kannatusmittauksia katsella, sillä pääoppositiopuolue SDP kiilasi Ylen tuoreimmassa gallupissa suurimmaksi puolueeksi.
Korjattu 21.51: Kuvatekstissä mainittu paikka ei ollut Hailuodossa, vaan Oulun Nallikarissa.