Simo Lipsanen teki kesän 2017 ainoan Suomen ennätyksen. Potentiaalisten SE-urheilijoiden listaaminen on helppoa, mutta ennätysten kaatajaisia ei ole luvassa.
Olympiavuosi 2016 oli suomalaisen yleisurheilun nykyisessä mittakaavassa juhla-aikaa. Vaikka arvokisamitalit olivat silloin, ovat nyt ja myös tulevaisuudessa jykevien kallioiden alla, lajiväki sai riemua uusista Suomen ennätystuloksista.
Nooralotta Neziri juoksi pika-aidat 12,81, Linda Sandblom hyppäsi korkeutta 193 ja teini-ikäinen Wilma Murto hämmästytti seivästuloksellaan 471.
Oskari Mörön 400 metrin aitojen SE 49,04 syntyi Rio de Janeiron olympialaisten välierissä. Pikaviestissä miesten maajoukkue hinasi ennätyksen aikaan 39,25.
Kesän 2017 alavireisyyttä alleviivaa kehityskaaren äkkipysäys: uusista ennätysurheilijoista vain Sandblom oli mukana MM-kisoissa – ja hänkin huokui Lontoossa kaikkea muuta kuin itseluottamusta.
Yksi maukas ennätys silti saatiin. Kun Simo Lipsanen loikki kolmella pompulla 17,14 metrin päähän, Pertti Pousin 49 vuotta vanha SE-tulos poistui vihdoin listoilta ikijäähän.
Nyt vanhimmat arvokisalajien Suomen ennätykset ovat München vuoden 1972 olympialaisten satoa.
Mitä tapahtuu kesällä 2018? Tuleeko Suomen ennätysten listaan muutoksia?
Tiia Kuikka käveli lauantaina naisten 50 kilometrin SE:n, mutta samalla hän oli ylipäätään ensimmäinen suomalainen nainen, joka taivalsi kyseisen matkan. Laji on uunituore, joten ennätys petraantuu seuraavien vuosien aikana vielä monta kertaa.
Kun unohdamme naisten kävelyn, kysymyksiin löytyy vain umpisavolainen vastaus: voi olla, että tulee, voi olla, että ei tule.
Yleisurheiluintoilijoiden kalkulaatiot perustuvat aina optimismille, mutta yhtään pomminvarmaa ennätysten rikkojaa Suomessa ei ole. Sen sijaan potentiaalisia vaihtoehtoja löytyy, kun kampaa tarkasti laji lajilta.
Miesten pikamatkoilla nuori Samuli Samuelsson, 22, ja vielä nuorempi Samuel Purola, 17, kohauttivat kehityksellään ja tuloksillaan. Tosin Samuelssonin tuore akillesjännevamma pitää miehen sivussa jopa loppukesään saakka.
Tommi Hartosen ennätykset ovat jo iskuetäisyydellä, mutta mitä lähemmäksi huipputuloksia mennään, sitä tiukemmassa jokainen sadasosa on.
Todennäköisempää on, että vikkeläkinttuinen viestikvartetti rikkoo kaksi vuotta vanhan rekordin.
2017 oli Oskari Mörön vaikeuksien vuosi, eikä aidattu ratakierros sujunut hankaluuksien keskellä kuin aikaan 50,38.
Aiturin talvea synkisti neljä kuukautta hiertänyt polvivaiva. Maaliskuun lopussa hän ilmoitti, että vuosikymmenen kestänyt yhteistyö valmentaja Atte Pettisen kanssa on päättynyt. Kevättalven Teneriffan-leiri sentään antoi lupauksen paremmasta, joten 25-vuotias aituri palaa vähintään alle 50 sekunnin mieheksi.
Simo Lipsanen kilpailee raa’assa lajissa, jossa riittää kehityksen esteitä. Potentiaalia kaakon kimmoisalla kolmiloikkaajalla on jättihyppyyn, mutta hallikauden tulos 16,25 osoitti, että nuoren miehen kurssi ei ole suoraviivaisesti etenevää.
Tommi Evilän pituushypyn SE-tulos 822 on saanut olla rauhassa. Olosuhteet ovat lajissa olennaisessa roolissa huipputulosten tekemisessä. Jos tuulet, hapet ja hypyt osuvat yhtä aikaa kohdalleen, varsinkin Kristian Pullilla on riittävä kapasiteetti kapeissa raajoissaan.
Pullin viime kauden parhaat tulokset olivat 807, 802 ja 798. Hallikauden tulos 783 on lupauksia antava.
Naisten maratonennätys oli jo näköpiirissä, kun Anne-Mari Hyryläinen taivalsi tammikuussa Dubaissa komean ajan 2.28.53 jääden vain 53 sekunnin päähän Ritva Lemettisen tasalukemasta. 39-vuotias Hyryläinen on ottanut viime vuosina kehitysloikkia, mutta yrityksiä ei ole vuodessa monta ja täydellisiä olosuhteita vielä vähemmän.
Huhtikuussa Hyryläinen juoksi oman ennätyksensä myös puolimaratonilla.
Camilla Richardssonin Yhdysvalloissa juoksema 10 000 metrin aika 32.39,01 antoi todisteen 24-vuotiaan kestävyysvauhdin kehittymisestä. Päämatkan eli 3 000 metrin esteiden ennätykseen pitäisi kuitenkin parantaa peräti 17 sekuntia.
Seivässensaatio Wilma Murto on kysymysmerkki. Hallissa hypätystä ja hyväksytystä Suomen ennätyksestä 471 on kulunut aikaa jo kaksi ja puoli vuotta.
Viime kesän pilannut ärtynyt jalkapohja esti kilpailemisen myös hallikaudella. Murto on parhaillaan leirillä Italiassa.
Kristiina Mäkelän kymmenen parhaan tuloksen keskiarvo kolmiloikassa on 14,09, joten kaiken osuessa kohdilleen Heli Koivula-Krugerin SE-tuloksen rikkominen 14,39 ei ole haihattelua. Mäkelä hakee uutta nostetta valmentajanvaihdolla: häntä luotsaa nyt kokenut hyppyluotsi Tuomas Sallinen.
Naisten moukarinheitto kannattaa ottaa heti alkukaudesta luupin alle. Mia Strömmerin ennätys 69,63 on kestänyt monta hyökkäystä, eikä Suomeen ole vielä saatu 70 metrin ylittäjää.
Tilanne on otollinen ja herkullinen.
Merja Korpela on pommittanut 68–69 metriin vuosikausia, ja hän on saanut reippaita kirittäjiä. Vasta 20-vuotias Krista Tervo paransi viime kesänä ennätystään lähes neljä metriä tulokseen 68,27, eikä kyseessä ollut yksittäinen osuma.
Jopa toiveikkain optimisti joutuu myöntämään, ettei suurimpaan osaan SE-tuloksia ole tulossa muutoksia.
On valitettavan todennäköistä, että jo neljän vuoden päästä juhlitaan monen ennätystuloksen viisikymppisiä.
Juttua muokattu 11.5. kello 22.31: Lisätty tieto Samuli Samuelssonin tuoreesta akillesjännevammasta.