Lähiaikoina selviää, onko Suomi suomettunut maa vai terveellä itsetunnolla varustettu läntinen demokratia.
Venäjän duuman puhemies Sergei Naryškin vaatii Suomen hallitukselta anteeksipyyntöä vuoden takaisista tapahtumista.
Jos Suomi on aito läntinen demokratia, pääministeri Juha Sipilä (kesk.) ja muu hallitus jättävät vaatimuksen omaan arvoonsa, eivätkä ainakaan suostu siihen.
On syytä kerrata, mistä on kysymys ja miksi on ensiarvoisen tärkeätä, että Sipilän henkinen kantti kestää nyt.
Viime heinäkuussa Suomi torjui EU:n pakotelistalla olevien venäläispoliitikkojen maahantulon. Helsingissä järjestettiin Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön Etyjin parlamentaarinen yleiskokous, joka oli samalla järjestön 40-vuotisjuhlakokous.
Venäjä nimesi kokoukseen valtuuskunnan, johon kuului maahantulokiellossa EU:n alueelle olevia poliitikkoja. Suomi eväsi maahantulon muun muassa Venäjän parlamentin alahuoneen puhemieheltä Naryškinilta ja ylähuoneen puhemieheltä Valentina Matvienkolta.
Nyt Venäjä yrittää tehdä Suomesta epäkohteliaan maan, vaikka delegaatiotaan nimetessään venäläiset tiesivät tasan tarkkaan, ketkä venäläispoliitikot olivat pakotelistoilla ja ketkä eivät.
Eikä Suomi ole suinkaan ainoa valtio, joka myös noudattaa asettamiaan henkilöpakotteita. Yhdysvallat epäsi viime elokuussa Matvienkolta pääsyn New Yorkissa järjestettyyn Parlamenttien välisen liiton puhemiesten kokoukseen.
Pakotteet on asetettu aseellisen voimankäytön takia
Kerrataanpa, miksi EU-pakotteita on asetettu ja Suomi on niitä noudattanut.
Venäjä miehitti Krimin keväällä 2014 kansainvälisen oikeuden vastaisesti ja väittää alueen kuuluvan itselleen. Yhdysvallat ja EU eivät ole hyväksyneet Venäjän toimia. Lisäksi Venäjän joukot hyökkäsivät Itä-Ukrainaan ja pitävät siellä edelleen yllä konfliktia.
Valtioiden rajojen muuttamista asevoimalla ei pidä missään oloissa hyväksyä.
Suomen hallituksen anteeksipyyntö maahanpääsyn epäämisestä olisi suora viesti Venäjälle sekä muille Pohjoismaille että kaikille EU-maille, että suomalaiset oikeastaan pohjimmiltaan ymmärtävät venäläisten voimapolitiikkaa ja aseellista toimintaa Euroopassa.
Eduskunta tiedotti maanantaina, että Etyjin parlamentaarisen yleiskokouksen puheenjohtaja Ilkka Kanerva (kok.), ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Antti Kaikkonen (kesk.) ja eduskunnan Venäjä-ystävyysryhmän puheenjohtaja Eero Heinäluoma (sd.) vierailevat Moskovassa.
Vaatimus anteeksipyynnöstä on ajoitettu sopivasti Putinin vierailun alle
Tiedotteen mukaan vierailu tapahtuu Venäjän duuman ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtajan Aleksei Puškovin kutsusta.
”Keskustelunaiheita ovat Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö Etyjin ajankohtaiset asiat, Syyria ja Ukraina sekä erityisesti Minskin sopimuksen toimeenpano”, suomalaisten tiedotteessa kirjoitetaan.
Venäläisen informaatiovaikuttamisen vankat perinteet antavat aiheen epäillä, että kutsun todellisena pontimena on ollut testata, olisiko Suomi saatavissa rähmälleen ja painostettavissa hiljalleen kääntymään EU:n pakotepolitiikkaa vastaan.
Vaatimus anteeksipyynnöstä sopii kuvioon liiankin hyvin.
Venäjän presidentti Vladimir Putin vierailee Suomessa perjantaina. Hyvät naapuruussuhteet ovat maallemme eduksi, mutta Putinin vierailun alla on ollut aistittavissa epätervettä ylpeyttä siitä, että Putinpa käy meillä, mutta ei Tukholmassa.
Ruotsi-suhdetta ja EU:n yhtenäisyyttä ei saa horjuttaa suomettumisella
Ruotsin hallitus ei Venäjän presidenttiä kutsuisi eikä ottaisi vastaan. Linjan vahvisti Lännen Median haastattelussa Ruotsin puolustusministeri Peter Hultqvist (sd.).
– Emme ole kutsuneet Putinia, emmekä tule häntä kutsumaan, Hultqvist sanoi. (LM 24.6.)
Hultqvist ei arvostellut Putinin Suomen-vierailua, vaan hän sanoi ottavansa ”huomioon sen, että Suomella on 1 300 kilometrin raja Venäjän kanssa”.
Paljon tärkeämpää onkin huomata, että esimerkiksi Ruotsin hallitus kiinnittää Suomen Venäjä-politiikassa huomionsa oikeastaan vain yhteen asiaan.
– Meille tärkeätä on yhtenäinen esiintyminen EU:ssa: se, että Ruotsilla ja Suomella on yhteisymmärrys Venäjä-pakotteiden pysymisestä voimassa, Hultqvist painotti.
Pääministeri Sipilän tai ulkoministeri Timo Soinin (ps.) anteeksipyyntö siitä, että Suomi on tuominnut Krimin miehityksen ja siitä johtuen kieltänyt muutamien venäläispoliitikkojen maahanpääsyn, olisi pyllistämistä EU:n yhtenäisyydelle, Suomen hyvälle Ruotsi-suhteelle – ja suuren luokan suomettumista 2010-luvulla.
Alistummeko hiljaisina ja heikkoina voimapolitiikan mahdollisiksi uhreiksi?
Kyse on paljon suuremmasta asiasta kuin arkipäiväisen diplomatian etiketistä.
Kyse on siitä, hyväksymmekö hiljaa mielessämme rajojen muuttamisen aseellisesti Euroopassa ja alistummeko samalla hiljaisina ja heikkoina voimapolitiikan mahdollisiksi uhreiksi.
Vaatimuksellaan Naryškin ja Venäjä kohdistavat Suomeen kovaa diplomaattista painetta ennen Putinin vierailua.
Kultarannassa tasavallan presidentti Sauli Niinistö kertoi ennen juhannusta ruotsalaisille, että Putin ei ole koskaan pyytänyt Suomea muuttamaan suhtautumistaan EU:n pakotepolitiikkaan.
– Haluan tehdä myöskin selväksi sen, että näissä keskusteluissa, joita käyn, ei koskaan ole nostettu esiin toivomusta, pyyntöä, saati vaatimusta, että Suomi muuttaisi sanktiopolitiikkaansa, että Suomi muuttaisi Krimin valloituksen ja itäisen Ukrainan aggressioiden tuomitsemista. Eikä koskaan myöskään ole esitetty mitään toivomuksia tai vaatimuksia siitä, miten Suomi järjestää ulkopoliittisen linjansa, presidentti sanoi.
Nyt kun vaatimus on julkisesti esitetty, se on osattava torjua terveellä länsimaisella itsetunnolla ilman hetkenkään epäröintiä.
Entinen KGB-mies Putin arvostaa vain ja ainoastaan vahvuutta.
Vahvuutta Suomen on nyt osoitettava, sillä rähmälläänoloon meillä ei ole varaa epävarmuuden lisääntyessä Euroopassa.