Suuri leopardi nappaa lihanpalan ja jolkuttelee syrjemmälle mutustamaan päivällistään. Amurinleopardi Luca viettää rauhallista etäisän elämää, sillä naapurissa asuvan Stinan ja pentujen seuraan uroksella ei leopardimaailmassa ole asiaa.
"Se menisi rähinäksi, ja uros voisi vahingoittaa pentuja. Yhteiseloa ei edes kokeilla, sillä yhtään pentua ei ole varaa menettää", Korkeasaaren eläintarhan eläintenhoitaja Anne Pääkkönen kertoo.
Vapun alla syntyneet pennut, uros ja naaras, eivät vielä uskaltaudu pesästä ulos. Tai oikeastaan haluaisivat jo tutkimusretkelle, mutta emo ei vielä laske.
"Pennut painavat nyt nelisen kiloa. Ne syövät jo kiinteä ruokaa ja alkavat ulkoilla varmaankin elokuuhun mennessä", Pääkkönen sanoo.
Korkeasaaressa keskitytään nyt erittäin uhanalaisten amurinleopardien suojeluun. Venäjän Kaukoidässä ja Koillis-Kiinassa eläviä kissapetoja uhkaa paitsi salametsästys, myös elinympäristön muuttuminen.
Suuret kissat eivät intendentti Leif Blomqvistin mukaan viihdy ihmisten sytyttämien metsäpalojen polttamilla aukeilla. Kiinan ja Venäjän rajamailla sijaitseva Amur on luontoarvoiltaan erittäin tärkeä. Alueella elää maailman suurin yhtenäinen tiikerikanta. Amurintiikeri kävi 1950-luvulla sukupuuton partaalla, mutta Neuvostoliiton tehokas suojelutyö elvytti kannan.
Salametsästys voi koitua kohtaloksi
Amurinleopardin ongelmana on myös eläintarhoissa elävän kannan pienuus. Euroopan tarhoissa elää vain 130 yksilöä, ja jokainen pentu tarvitaan. Blomqvist toteaa, että tarhayksilöiden määrä pitäisi kaksinkertaistaa, ennen kuin istutuksia luontoon voidaan harkita. Yhden eläimen kasvattaminen tarhassa maksaa ainakin 100 000 euroa.
"Suurin este lajin elpymiselle on salametsästys. Se pitää saada loppumaan, muuten ei ole järkeä istuttaa tarhaeläimiä luontoon."
Toivoa leopardien selviämisestä tuo niiden kannan pysyminen vakiona jo parikymmentä vuotta. Jos eläinten perimä on tarpeeksi monipuolinen, pienikin kanta voi elpyä. Amurinleopardia vaivaa lisäksi lajin heikko lisääntyminen eläintarhoissa. Tiikeri ei tästä ongelmasta kärsi, vaan pentutuotantoa joudutaan hyvien sijoituspaikkojen puutteessa säätelemään. Korkeasaaren tiikeriparille odotetaan jälkikasvua ensi keväänä.
Korkeasaaren kissoista poikasia on leijonilla, ilveksillä, amurinleopardeilla ja manuleilla. Pennuista vasta joulukuussa syntyneet leijonat ulkoilevat, mutta muidenkin retkeily alkanee lähiviikkoina.
Korkeasaari on mukana kansainvälisessä ALTA-ryhmässä, jonka tavoitteena on suojella Amurin kissapetoja luonnossa ja eläintarhoissa. Kenttätyö Venäjällä valistaa alueen asukkaita petojen ahdingosta ja avustaa metsästystä valvovia viranomaisia.
Eläintarhan ja Korkeasaaren Ystävät Ry:n AMUR-hanke kerää varoja suojelutyön rahoittamiseksi. Tämän vuoden Kissojen Yö omistetaan Amurin kissoille. Syyskuussa järjestettävien tapahtumien ohjelmaan voi tutustua osoitteessa www.korkeasaari.fi.