Jyväskylä Hälytyskellot soivat pari vuotta sitten Suomen ampumahiihtoliitossa. Liiton hallitus heräsi, ja tänä vuonna sukset ja pyssyt osoittavat jo uuteen suuntaan. Kamarit on tuuletettu perusteellisesti, ja avainpaikoilla toimivat verekset voimat. Tähtäimessä näkyy vuoden 2010 Vancouverin olympialaiset.
Herätys ei tapahtunut yhtään liian aikaisin. Paavo Puurunen ja Vesa Hietalahti keräsivät kolme MM-mitalia tämän vuosikymmenen alussa, mutta heidän takanaan näkyi vain ammottava aukko.
Hallitus ei hämääntynyt Jouni Kinnusen ja Mervi Markkasen nuorten MM-kisoista tällä vuosikymmenellä saamista mitaleista. Kinnunen ja Markkanen ovat lahjakkaita urheilijoita, mutta silti valovuosien päässä aikuisten maailman kärjestä. Jotain oli jäänyt matkalla tekemättä.
Uusilla voimilla ja
tiukoilla seuloilla
Janne Hakala, 37, aloitti toiminnanjohtajana tämän vuoden alussa. Jonne Kähkönen, 32, nimitettiin keväällä päävalmentajaksi. Kähkösen apumiehenä toimii Tomi Kuutti. Kaksikon työtä tukee Asko Nuutinen, joka on jakanut ampumaoppeja vuodesta 2004 lähtien.
Kuutti toimii myös nuorten MM-ryhmän vastuuvalmentajana; apulaisena on Tatu Väänänen. Edellinen päävalmentaja Jari Karinkanta työskentelee koulutuksen johtajana oto-pohjalta. Koko paletin pyörimistä tarkkailee valmennuksen johtaja Jarmo Punkkinen.
- Ampumahiihdosta luodaan menestyksekäs suomalaislaji. Kun Puurunen ja Hietalahti lopettivat, katseet on suunnattu nuoriin. Vuoden 2010 Vancouverin olympialaisiin olemme asettaneet mitalitavoitteen, sanoo Hakala, joka toimi aiemmin maastohiihdon kehittäjänä Hiihtoliitossa.
- Toimintaa on kirkastettu jokaisella osa-alueella. Olympiaryhmä, johon kuuluu kaksi naista ja neljä miestä, on valittu tiukalla seulalla. Juha Tuominen ja Eija Salonen valmentavat 60:n noin 15-vuotiaan nuoren muodostamaa kyky-ryhmää.
- Vuokatissa pidettiin tänä vuonna ensimmäiset ampumahiihtokarnevaalit, ja siellä oli toimintaa myös alle kymmenvuotiaille. Karnevaalit pidetään joka vuosi. Meidän on saatava lajiin riittävän suuri massa nuoria, joista seulomme esiin lahjakkuudet, kertoo Kähkönen, joka valmistui liikunnan maisteriksi vuonna 2002 Jyväskylän yliopistosta.
Harhaluulot romukoppaan,
perustekeminen tilalle
Hakala korostaa, että seurat tarvitsevat ryhtiliikettä. Suomessa on satakunta seuraa, joiden lajivalikoimaan kuuluu ampumahiihto. Erikoiseurat pystyy laskemaan kahden käden sormilla, mutta niiden harvalukuisuus ei ole Hakalan mielestä ongelma.
- Tarvitsemme jaostojen toimintaan lisää ohjaajia, valmentajia ja suunnitelmallisuutta. Tarkoituksena ei ole luoda joka niemeen ja notkoon ampumahiihtoseuraa. Tarvitsemme 25-30 keskusseuraa, jotka toimivat tehokkaasti.
Kähkönen myöntää, että suomalaiset ovat kaukana maailman kärjestä.
- Lähdemme liikkeelle perusharjoittelusta, vippaskonsteista ei ole apua. Valmennustietoutta meillä on riittävästi. Pidämme yhteisiä leirejä norjalaisten ja ruotsalaisten kanssa. Norjalaiset ovat onnistuneet löytämään jatkuvasti lahjakkaita nuoria. Leireillä on mukana myös saksalaisia. Vaihdamme ajatuksia, Kähkönen sanoo.
Lisävauhti näkyy jo
parin vuoden kuluttua?
Kähkönen pitää Ruotsin Östersundissa vuonna 2008 pidettäviä MM-kisoja tärkeänä testipaikkana.
- Päätähtäyksemme on Vancouverissa, mutta merkkejä paremmasta pitäisi näkyä jo Östersundissa. Hiihtovauhdin pitää kasvaa niin, että se riittää 15 tienoille maailmancupissa. Jos suksi ei kulje, nolla-ammunnalla ei nykyisin pääse lähellekään mitaleja.
- Meillä on ollut harjoituskulttuurissamme viime aikoihin asti tietty harhainen käsitys. Nuoret ovat saaneet helposti SM-mitaleita. He eivät ole tajunneet, miten pitkä matka SM-kullasta on aikuisten kansainväliselle huipulle, Kähkönen arvioi.
Pitkäjänteisyys on sana, joka esiintyy jatkuvasti Kähkösen puheessa. Hänen sopimuksensa liiton kanssa on nelivuotinen.
- Kun neuvottelin sopimuksesta, en hyväksynyt 2+2-vuotista paperia. Nelivuotinen sopimus takaa työrauhan. Suomen ampumahiihtoa ei nosteta vuodessa tai kahdessa, se pitää tajuta.
Kuvatekstit:
1. Toiminnanjohtaja Janne Hakala uskoo ampumahiihdon nousuun Suomessa.
2. Päävalmentaja Jonne Kähkönen painottaa pitkäjänteistätyötä.Vippaskonsteilla ei tule menestystä.