"Nuoren ihmisen itsemurha voi laajeta lähiympäristöön kuin ´tartuntatauti´ mallikäyttäytymisen kautta", professori Jouko Lönnqvist Kansanterveyslaitokselta varoitti itsemurhien ehkäisyä pohtineen kansainvälisen seminaarin tiedotustilaisuudessa maanantaina.
Itsemurhia voidaan ehkäistä tehostamalla nuorten masennuksen ja päihdeongelmien hoitoa ja vaikeuttamalla tappavien välineiden saatavuutta.
Ampuminen on Suomessa nuorten miesten tavallisin itsemurhan tekotapa. "Käsi- ja metsästysaseita ei pidä kieltää, mutta aseet ja panokset pitää säilyttää erillään ja lukkojen takana. Suomessa on paljon myös laittomia sotamuistoaseita, jotka voi nykyisin luovuttaa poliisille ilman sakkoja", nuorisopsykiatrian professori Mauri Marttunen Kuopion yliopistosta totesi.
Kansanterveyslaitos kehittää parhaillaan nuorille suunnattuja stressinhallintakursseja itsetuhoisuuden ehkäisyyn. Pilottikokeilu on meneillään Vantaalla. Tuloksia odotetaan kahden kolmen vuoden kuluttua. Tavoitteena on tarjota kouluterveydenhoitajille uusia keinoja masennusoireisten nuorten hoitoon.
Vaikka nuorten itsemurhien määrä on laskenut Suomessa kolmanneksella viimeisten viidentoista vuoden aikana, yhä edelleen joka kolmannessa 15-24-vuotiaan kuolemassa syynä on itsemurha. Valtaosa on miehiä. Nuorten naisten itsemurhat ovat Suomessa viime vuosina lisääntyneet hiukan, mutta ovat edelleen hyvin harvinaisia.
Nuoren puheet itsemurha-ajatuksista on Mauri Marttusen mukaan aina otettava vakavasti. Mallikäyttäytyminen on nuorilla yleisempää kuin aikuisilla. Riski kasvaa, jos pienellä paikkakunnalla tai tutussa joukossa joku tappaa itsensä.
Vaikeat kysymykset
uskallettava esittää
Suomessa tehtiin vielä 90-luvun puolivälissä itsemurhia suhteessa enemmän kuin missään muualla maailmassa. Tuolloin aloitettiin kansallinen ehkäisyohjelma, jonka aikana itsemurhien määrä laski 15 prosenttia, ja vähenee yhä.
"Suomessa tehdään nyt vuosittain itsemurhia 40 prosenttia vähemmän kuin vuonna 1990. Uskon, että voimme edelleen puolittaa luvut tehostamalla masennuksen hyvää hoitoa ja noudattamalla järkevää alkoholipolitiikkaa. Tavoite on realistinen. Suomi olisi silloin itsemurhissa samalla tasolla kuin esimerkiksi Hollanti ja Norja."
Kun paikkakunnalla itsemurhat äkillisesti lisääntyvät lyhyen ajan kuluessa, Lönnqvistin mukaan on uskallettava kysyä, mikä on syy, ja onko tapahtumassa jotain, joka ajaa ihmisiä äärimmäiseen tekoon.
"Tämä kysymys pitää tehdä. Vastaus ei tule Helsingistä, vaan se on etsittävä paikallisesti. Ihmisiä pitää rohkaista vastaamaan kysymykseen eikä kätkemään asioita", Lönnqvist sanoi viitaten Suomussalmella tapahtuneisiin nuorten itsemurhiin.
Myös vanhusväestön itsetuhokäyttäytyminen on vakava huolenaihe.
Hyönteismyrkyn kielto
vähensi itsemurhia
Kansainvälisessä asiantuntijaseminaarissa eniten keskustelua herättivät yhteiskunnan keinot säädellä vakavien itsemurhamenetelmien saatavuutta niin, että impulsiivinen, äkillisesti syntyvä itsemurha-aie jää
toteutumatta.
"Yhteiskunta voi vaikuttaa esimerkiksi maatalousmyrkkyjen ja asekontrollin kautta ja jossain määrin myös lääkkeiden ja vaarallisten paikkojen kautta. Sairaalat, vankilat ja ylipäänsä se ympäristö, jossa riskiryhmät elävät, voidaan suunnitella ja rakentaa turvallisiksi", Lönnqvist kertoi.
Kiinassa yli puolet maan 300 000 itsemurhasta tehdään maatalousmyrkyillä, joita on maaseudulla joka taloudessa. Suomessa tehtiin 60-luvulle saakka itsemurhia vaarallisella pladan-tuholaismyrkyllä, kunnes sen käyttö kiellettiin maataloudessa, ja pladan-kuolematkin loppuivat.