Hyönteisten pistot ja puremat aiheuttavat kiusaa kesänviettäjille. Hyttyset, mäkärät, polttiaiset sekä paarmat ja hirvikärpänen käyttävät verta ravinnokseen.
Sitä vastoin pistiäisiin kuuluvien ampiaisten, mehiläisten ja kimalaisten pistot ovat puolustuskäyttäytymistä. Luonnossa pistäviä ja purevia hyönteisiä tapaa toukokuusta aina ensimmäisiin yöpakkasiin. Sisätiloissa niitä voi esiintyä jopa ympäri vuoden.
Piston tai pureman välityksellä ihoon joutunut myrkky, sylki tai muu erite voi aiheuttaa joko myrkkyreaktion tai allergisen reaktion. Pääosa pistiäisten piston aiheuttamista reaktioista on viimeistään muutamassa päivässä ohimeneviä ja pistoskohtaan rajoittuvia myrkkyreaktioita. Tyypillisiä oireita ovat kipu, punoitus ja turvotus.
Pistiäis- tai hyönteisallergia voi kehittyä kenelle tahansa. Allergisoituminen edellyttää yleensä toistuvien pistojen tai puremien kohteeksi joutumista. Allergisten oireiden voimakkuus saattaa vaihdella: uusi pisto voi aiheuttaa hengenvaarallisen reaktion, vaikka edellinen pisto on oireillut vain lievästi. Toisaalta noin puolet voimakkaan reaktion saaneista selviää seuraavista kerroista lievin oirein.
"Jos tiedät olevasi pistiäisille tai hyönteisille allerginen, pidä aina ensiapulääkkeet mukanasi ja vältä mahdollisuuksien mukaan pistoksia," kehottaa Allergia- ja Astmaliiton allergianeuvoja Leila Klemets.
Allergiapassi on myös tarpeen: ensiavun antajalle kortti toimii tietolähteenä ja se voi pelastaa hengen. Allergiapasseja myyvät allergia- ja astmayhdistykset sekä eräät apteekit.
Pistiäisten piston aiheuttamat allergiaoireet voidaan jakaa välittömiin ja viivästyneisiin oireisiin. Välittömänä oireena ilmaantuu usein muutamassa minuutissa muodostuva ja nopeasti katoava kutiseva paukama. Voimakkaassa reaktiossa voi esiintyä laaja-alaista turvotusta ja ihottumaa.
Viivästyneet oireet voivat ilmaantuvat useiden tuntien, jopa vuorokauden kuluttua pistosta. Oireet ovat usein lieviä, esimerkiksi muutamassa tunnissa ilmaantuva näppylä, joka katoaa muutamassa viikossa.
Lievissä paikallisoireissa hoidoksi riittää kutinaa ja turvotusta hillitsevä antihistamiini, jota saa apteekista ilman reseptiä. Antihistamiinitabletin vaikutus alkaa 20 - 30 minuutin kuluessa. Lääkkeen oton voi aloittaa myös etukäteen, jos tietää voivansa altistua pistoille.
Jos iholle on jäänyt mehiläisen piikki myrkkypusseineen, se poistetaan varovaisesti.
Pistoskohdan painelemista tai raapimasta on syytä välttää, koska se edistää myrkyn leviämistä ympäröivään kudokseen. Pistoskohtaa voi lievittää kylmällä ja kostealla kääreellä tai kortisonivoiteella.
Allergiset voivat paikallisreaktioiden lisäksi saada hyönteisen pistosta voimakkaan allergisen yleisreaktion eli anafylaktisen sokin. Sen oireita ovat nopeasti kehittyvä huonovointisuus ja väsymys, kielen ja nielun turvotus, yleinen kutina, nopeasti leviävä nokkosihottuma, vatsakivut, oksentelu, ripuli, kurkun tukkoisuus, hengenahdistus ja vaikeimmissa tapauksissa sokkitila, joka voi johtaa kuolemaan.
Vaikea reaktio kehittyy yleensä muutamasta minuutista pariin tuntiin altistuksesta.
Vaikean allergisen yleisreaktion saanut henkilö tulee toimittaa viipymättä sairaalaan. Ensiavuksi voi antaa antihistamiinitabletin ja kortisonitabletin. Näiden lääkkeiden vaikutus ei kuitenkaan ilmene välittömästi.
Allergisen yleisreaktion pistiäisen pistosta saaneiden onkin suositeltavaa pyytää lääkäriltä adrenaliiniruisku, jonka voi itse pistää reiden alueelle. Adrenaliinin vaikutus alkaa muutamassa minuutissa. Pistämisessä ei saa epäröidä, jos on nähtävissä, että oireet voimistuvat.
Vaikeasti pistiäisallergisten kannattaa keskustella lääkärin kanssa myös siedätyshoidon mahdollisuudesta.