Globalisaation myötä kasvanut eriarvoisuus huolestuttaa ihmisoikeusjärjestö Amnesty Internationalia. Keskiviikkona vuosiraporttinsa julkaissut järjestö toteaa, että köyhyys ja sen mukanaan tuomat taloudelliset ja sosiaaliset ongelmat ovat nousseet myös ihmisoikeusjärjestöjen asialistoille.
"Monet valtiot väittävät joutuneensa ulkoisesta painostuksesta toteuttamaan talouspolitiikkaa, joka loukkaa kansalaisten sosiaalisia, taloudellisia ja kulttuurisia oikeuksia", Amnestyn pääsihteeri Pierre Sané toteaa raportin esipuheessa.
Omaksi tulevaisuuden haasteekseen Amnesty ilmoittaa juuri sosiaalisten ja taloudellisten oikeuksien nostamisen muiden ihmisoikeuksien rinnalle.
Amnesty korostaa raportissaan, että kansallisvaltioiden rajojen hämärtyessä vastuu ihmisoikeuksista kuuluu entistä enemmän yrityksille ja kansainvälisille taloudellisille toimijoille. Viime vuonna järjestö on painostanut muun muassa Afrikassa toimivia timantti- ja öljyalan yrityksiä ottamaan ihmisoikeudet entistä paremmin huomioon.
Rajojen avautumisen ja uuden teknologian kehittymisen seuraukset eivät kuitenkaan ole olleet pelkästään kielteisiä. Amnestyn mukaan viime vuosina on nostanut päätään uusi kansalaisliikkeiden verkosto, joka hyödyntää internetiä ja muuta uutta tekniikkaa eri asioiden, mm. ympäristökysymysten ja ihmisoikeuksien, ajamiseen. Amnestyn vuosiraportissa kerrotaan ihmisoikeusloukkauksista 149 maassa viime vuoden aikana. Viranomaisten harjoittamaa kidutusta tapahtui 125 maassa, laittomia teloituksia raportoitiin 61 maassa ja mielipidevankeja pidettiin 63 maassa. Ainakin 1 457 kuolemanrangaistusta pantiin täytäntöön yhteensä 28 maassa. Todelliset luvut ovat kuitenkin raportoituja suuremmat, Amnesty huomauttaa.