Ukrainassa hallituksen joukkojen ja Itä-Ukrainan separatistien välinen tulitauko ei ole käytännössä juuri helpottanut konfliktialueen siviilien elämää. Näin sanoo ihmisoikeusjärjestö Amnestyn Ukrainan johtaja Tanya Mazur STT:lle.
Käytännössä yhteenotot Itä-Ukrainassa jatkuvat ja siviilit ovat muun muassa joutuneet taistelevien osapuolten tulituksen keskelle, Suomessa vieraileva Mazur sanoo STT:lle.
- Separatistit piileskelevät siviilikohteissa ja avaavat sieltä tulen kohti hallituksen joukkoja, jotka taas vastaavat tuleen. Näin ollen molemmat osapuolet jakavat vastuun siviileihin kohdistuvasta tulituksesta.
Mazurin mukaan järjestöllä on todisteita siitä, että molemmat Ukrainan sodan osapuolet ovat syyllistyneet sotarikoksiin. Hänen mukaansa tiedossa on muun muassa teloitustyyliin tehtyjä surmia, sieppauksia ja kidutusta.
Ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watch ja New York Times -lehti kertoivat kuluneella viikolla löytäneensä todisteita siitä, että Ukrainan armeija on käyttänyt rypälepommeja Itä-Ukrainassa. Rypälepommi on kielletty, erittäin epätarkka-ase. Mazurin mukaan Amnestylla ei ole todisteita rypälepommien käytöstä Ukrainan sodassa.
- Emme voi myöskään kiistää tätä. Meillä ei yksinkertaisesti ole asiasta tarpeeksi tietoa.
Luotettavan tiedon kerääminen Ukrainan konfliktialueelta on hyvin vaikeaa. Sen lisäksi, että alue on vaarallinen, paikalliset eivät Mazurin mukaan aina uskalla kertoa näkemästään tai kokemastaan tutkijoille. Lisäksi konfliktin osapuolet pyrkivät Mazurin mukaan peittämään tehdyt vääryydet.
- Lisäksi liikkeellä on paljon propagandaa muun muassa Venäjän tiedotusvälineissä.
Maan sisäisen pakolaisten asema heikko
Ukrainan sotaa kotimaansa sisällä pakenevien ihmisten asema on Mazurin mukaan heikko. Sisäisten pakolaisten asemaa ei ole turvattu laissa. Moni konfliktialueella asuva jää vaaralliselle alueelle, koska kokee, että elämä muualla Ukrainassa olisi turvatonta.
- Ukraina on hyvin byrokraattinen maa, ja ilman virallista statusta pakolaiset eivät voi olla varmoja, saavatko esimerkiksi majoituksen, taloudellista apua, eläkettä tai voivatko jatkaa opiskeluaan.
Parannusta tilanteeseen on toivottavasti tuomassa lakiesitys, joka odottaa parhaillaan presidentti Petro Poroshenkon vahvistusta.