Ihmisoikeusjärjestö Amnesty Internationalin Suomen osasto vaatii hallitusta laatimaan välittömästi tehokkaan, poikkihallinnollisen toimintaohjelman naisiin kohdistuvaa väkivaltaa vastaan. Amnestyn Suomen osasto luovutti naistenpäivänä vetoomuksen naisiin kohdistuvan väkivallan vähentämiseksi pääministeri Matti Vanhasen (kesk.) edustajille. Vetoomuksen on allekirjoittanut 12 000 ihmistä.
Amnestyn mielestä vastuu naisiin kohdistuvan väkivallan vastaisen toimintaohjelman toteutumisesta on annettava yhdelle pysyvälle taholle ja se tarvitse oman budjetin. Nykyisin työtä tehdään hajanaisesti eri ministeriöissä. Amnesty haluaa myös julkisen palvelujärjestelmän auttamaan väkivallan uhreja, tekijöitä ja väkivaltaa näkeviä lapsia. Myös viranomaiset tarvitsevat ohjeita ja koulutusta väkivallan vastaiseen työhön.
Aiemmin Vanhanen on korostanut, että valtioneuvoston tavoitteena on naisiin kohdistuvan väkivallan vastaisen työn sisällyttäminen eri hallinnonalojen hankkeisiin nk. läpäisyperiaatteella. Amnestyn mielestä tämä ei yksin riitä, vaan tarvitaan erillinen ja nimenomaan naisten auttamiseen keskittyvä ohjelma.
- On olennaista uskaltaa puhua naisiin kohdistuvasta väkivallasta omana, muusta väkivaltarikollisuudesta erillisenä ilmiönä, sanoi Suomen osaston toiminnanjohtaja Frank Johansson mielenosoituksessa, joka pidettiin valtioneuvoston linnan edustalla ennen vetoomuksen luovuttamista.
Vetoomus on osa Amnestyn Joku raja! -kampanjaa naisiin kohdistuvaa väkivaltaa vastaan. Kampanjapäällikkö Niina Laajapuro toteaa, että naisiin kohdistuvassa väkivallassa tekijä on usein läheinen ja väkivalta tapahtuu naisen omassa kodissa, jonka pitäisi olla turvallinen. Miehiin kohdistuva väkivalta taas on yleensä miesten keskinäistä väkivaltaa.
Laajapuron mielstä valtakunnallinen toimintaohjelma olisi hyvin tärkeä, koska nyt väkivallan uhrit saavat hyvin eri tavalla apua. Etelä-Suomessa uhreille on tarjolla enemmän tukitoimia kuin muualla.
- Lapissa turvakotiin voi olla satojen kilometrien matka, Laajapuro sanoi.
Väkivallan tekijöiden on nykyään helpompi saada apua kuin muutama vuosi sitten, erityisesti tukea on tarjolla pääkaupunkiseudulla. Laajapuron mielestä myös väkivaltaisessa perheessä elävät lapset tarvitsevat apua. Vaikka väkivalta ei kohdistuisi lapsiin tai he eivät suoranaisesti näkisi sitä, he kuitenkin kärsivät vanhempien välisestä väkivallasta.