Ihmisoikeusjärjestö Amnesty International vaatii EU:ta luopumaan turvallisten lähtömaiden listasta, joka on tulossa turvapaikkamenettelydirektiiviin.
Amnesty perustelee vaatimustaan sillä, että mitään maata ei voida pitää lähtökohtaisesti turvallisena kaikille kansalaisilleen kaikkina aikoina, koska maiden ihmisoikeustilanteet vaihtelevat. Lisäksi listan maiden valinta ei perustu järjestön mielestä niiden ihmisoikeustilanteen puolueettomaan arviointiin, vaan siihen liittyy väistämättä poliittista harkintaa.
Listalle on Amnestyn mukaan esimerkiksi ehdotettu maita, joissa tapahtuu vakavia ihmisoikeuksien loukkauksia, kuten naisten sukuelinten silvontaa, poliisiväkivaltaa ja vähemmistöjen syrjintää. Pakolaisneuvonnan lakimiehen Thomas Bergmanin mukaan listalle kuuluvista maista tulevat turvapaikanhakijat ohjattaisiin automaattisesti nopeutettuun menettelyyn, mikä vaarantaisi hakijoiden oikeusturvan.
Sisäministeriön ulkomaalaisosaston ylijohtajan Pentti Visasen mukaan Bergman lukee direktiiviä väärin. Hänen mukaansa se takaa kaikille hakemuksille yksilöllisen käsittelyn. Bergmanin mukaan direktiiviin lisätyt maininnat yksilöllisestä käsittelystä jättävät yksilöllisen käsittelyn tulkinnan avoimeksi.
Turvallisten maiden luettelosta on keskusteltu Itävallan EU-puheenjohtajuuskaudella, mutta muun muassa siihen kirjattavista maista ei ole päästy yksimielisyyteen. Listan käsittely saattaa jatkua Suomen puheenjohtajuuskaudella.
Turvapaikkakäytännöissä suuria eroja EU:n sisällä
Amnestyn ja muiden järjestöjen mukaan EU:n turvapaikkapolitiikassa on lukuisia muitakin heikkouksia. EU on pyrkinyt yhtenäistämään turvapaikanhakijoiden kohtelua, mutta maiden käytännöissä on vielä huimia eroja. Esimerkiksi tshetsheenihakijoista noin 90 prosenttia saa turvapaikan Itävallasta, mutta naapurimaa Slovakiassa prosenttiluku jää alle yhden.
Suomen Punaisen Ristin pakolais- ja maahanmuuttotyön päällikön Leena-Kaisa Åbergin mukaan pahimmassa tapauksessa EU:n direktiivit ovat huonontaneet turvapaikanhakijoiden kohtelua.
-- Uudet EU-maat joutuivat hakiessaan parantamaan turvapaikkamenettelyä koskevaa lainsäädäntöään EU:n vähimmäisstandardeja paremmiksi, mutta nyt ne ovat laskeneet sen tasoa, koska EU ei vaadi parempaa. -- Tämä taas johtaa siihen, että kukaan ei pakolaisaallon pelossa uskalla nostaa standardejaan.
Arvostelua saa osakseen myös niin sanottu Dublin-järjestelmä, jossa turvapaikanhakijan hakemus käsitellään siinä EU-maassa, johon tämä on ensin saapunut.
-- Tässä järjestelmässä pelko kielteisestä päätöksestä johtaa pahimmillaan siihen, että eletään laittomasta maassa eikä edes haeta turvapaikkaa, Åberg sanoo.
-- Useammin tämä johtaa siihen, että hakija ei saa maassa laillista statusta, jonka vuoksi tämän on pakko jatkaa naapurimaahan. Turvapaikanhakijoita ei saa syyllistää tästä, koska vika on järjestelmän, Bergman jatkaa.