Oulu Keskusrikospoliisi (krp) arvioi, että Suomessa on noin 10 000-12 000 rikollista, joista vain osa kuuluu rikollisliigoihin.
Rikollisliigoja on noin 70, joista 40 täyttää järjestäytyneen rikollisliigan tunnusmerkit.
Ammattimaisten liigojen takana on pääsääntöisesti joko virolaisia tai Viron venäläisiä henkilöitä, jotka ovat kaapanneet Suomen neitseelliset markkinat haltuunsa. Ulkomailta toimivien tai Suomeen asettuneiden liigan jäsenmääräksi krp arvioi 1 000-2 000 henkilöä.
Krp:n tutkijan Tuija Hietaniemen mukaan ensimmäiset havainnot ammattimaisesta suomalaisesta rikollisuudesta tehtiin 1920-luvulla, jolloin poliisi sai kiinni joitakin vaateliigoja. Kieltolain aika jäi historiaan omana lukunaan ja myös sota-aika porsi omat keinottelijansa.
"Talousrikollisuuden perustat löytyvät säännöstelyn ajoilta. Rikokset liittyivät silloin ulkomaankauppaan ja tekijät olivat niin arvovaltaisia, että poliisin toimintamahdollisuudet olivat hyvin rajoitetut", Hietaniemi kertoo.
Suomi jaettu
reviireihin
Hietaniemen mukaan vasta 1970-luvulla krp alkoi kiinnittää enemmän huomiota ammattimaiseen rikollisuuteen.
"Nykyinen suuntaus on perua 1990-luvun alusta, jolloin Neuvostoliitto hajosi ja rajat kaatuivat. Suomessa se näkyi takavarikkotilastojen räjähdysmäisenä kasvuna ja prostituution ammattimaistumisena", selvittää Hietaniemi.
Virolaiset ja Viron venäläiset rikollisliigat ovat jakaneet Suomen ainakin huumekaupassa ja paritustoiminnassa etureviirialueisiin. Suomalaiset rikolliset ovat joutuneet alistumaan toiminnassa juoksupojan asemaan.
Virolaisia ja venäläisiä kiinnostaa Suomi ennen kaikkea siksi, että täällä on paitsi vapaat markkinat, myös kova hintataso. Esimerkiksi huumeista saa Venäjällä vain 10-20 prosenttia Suomen katukauppahinnoista.
"Toisaalta, jos virolaiset ryhmät nyt yrittäisivät Venäjän markkinoille, ne tulisivat pian päätä lyhempinä takaisin", ennakoi Hietaniemi.
Rikollisella toiminnalla hankitun rahan määrittely on erittäin vaikeaa, mutta viime aikoina sitä ovat yrittäneet tehdä muutkin kuin harmaan talouden tutkijat.
Harmaan talouden valtakunnallisen projektiryhmän vetäjä Markku Hirvonen on arvioinut, että talousrikoksissa menetetään joka vuosi noin viisi miljardia euroa. Poliisi arvioi lisäksi, että se sai vuonna 2001 talousrikostutkinnassa takaisin rikoshyötyä 35,5 miljoonaa euroa.
Valtavia
rahasummia
Kaupan keskusliitto laskee, että kauppiaat menettivät samana vuonna 400 miljoonaa euroa omaisuusrikoksissa ja joutuivat tehostamaan liikkeiden suojausta 100 miljoonalla eurolla.
Vakuutusyhtiöt korvasivat yksityisille ihmisille 3 661 murrosta 21,7 miljoonaa euroa ja yrityksille 7 446 murrosta 31,6 miljoonaa euroa.
Poliisin ja tullin arvioimien takavarikkomäärien ja keskimääräisten katukauppahintojen perusteella huumerikollisuudessa pyörii valtavat summat.
Hasiskaupan arvoksi voi laskea 50-60 miljoonaa euroa, amfetamiinikaupan 20-30 miljoonaa euroa ja heroiinikaupan 10-20 miljoonaa euroa. Muille huumeille ja lääkeaineille jää niillekin useamman miljoonan euron markkinat kuten myös laittomasti tuodulle alkoholille ja tupakalle.
Krp:n rahanpesuyksikkö otti viime vuonna vastaan 2 718 rahanpesuilmoitusta, joiden yhteisarvo kohosi peräti 703,6 miljoonaksi euroksi.
Summaa nosti yksi tiedustelu 500 miljoonan euron mahdollisesta sijoituksesta. Edellisvuonna summa oli 238 miljoonaa euroa. Viime vuoden ilmoituksista vain 114 johti esitutkinnan käynnistymiseen.
Ilotyttöjä luultua enemmän
Oma lukunsa on paritustoiminta, jossa krp:n tutkijan Jari Leskisen uusimpien tutkimusten mukaan ilotyttöjen lukumäärä on noussut aiemmin luullusta noin 5 000:sta jopa 10 000- 15 000:een.
"Naiset ovat lähes poikkeuksetta kotoisin Baltian maista tai Venäjältä. He tulevat maahan ryhminä ja poistuvat välillä muutamiksi viikoiksi", selvittää Leskinen.
Paritustoiminnan arvoa on lähes mahdoton mitata. Jotain osviittaa saa yhden helsinkiläisen liigan luvuista. Seitsemän tyttöä hankki kuukaudessa 50 000 euroa noin 1 000 asiakkaalta. Suomessakin puhutaan Leskisen mukaan joka tapauksessa miljoonien eurojen suuruisesta bisneksestä vuositasolla.
Kun rikolliseen toimintaan ympätään vielä laiton asekauppa ja muut rikolliset toiminnot, vuosittain ylletään ainakin 6-7 miljardin euron tasoon. Vertailuksi voi todeta, että Suomen poliisin koko budjetti oli viime vuonna 562,9 miljoonaa euroa.