Neljäsosalta vuonna 1995 ammattiopintonsa aloittaneista nuorista uupui tutkinto vielä yli neljän vuoden kuluttua, kertoo Tilastokeskuksen tuore oppilaitostilasto.
Heistä valtaosa eli miltei joka viides vuoden 1995 uusista ammattiopiskelijoista oli joko töissä, työttömänä tai ”muussa toiminnassa”, esimerkiksi armeijassa.
Loput jatkoivat opintojaan yleensä muussa kuin alkuperäisessä koulutuksessa.
Suuri osa ammattikoulutuksesta oli tuolloin kaksivuotista. Sittemmin tutkinnot on uudistettu kolmivuotisiksi.
Lukioista valmistui samaan aikaan ylioppilaaksi 88 prosenttia opiskelijoista, valtaosa kolmessa vuodessa. Muutama prosenttia jatkoi vielä lukio-opiskelua, muutama prosentti oli vaihtanut ammattiopintoihin ja muutama prosentti oli jo suorittanut muun eli ammattitutkinnon.
Kaiken kaikkiaan keskiasteen opiskelijoista runsas viidennes oli siis ainakin ensi alkuun jäämässä vaille ammatti- tai ylioppilastutkintoa.
Kaikki nuoret eivät jatko-opintoja edes aloita. Peruskoulunsa päättäneistä eli 16–17 vuotiaista 7 prosenttia oli tilaston mukaan vuonna 2000 vielä tai jo vailla opiskelupaikkaa.
Osa toki aloittaa opintonsa myöhemmällä iällä alusta tai uudelleen, joten opintonsa aloittaneiden tai päättäneiden tilastot eivät suoraan kerro suomalaisten tulevaa koulutustasoa.
Vuonna 2000 peruskoulun jälkeinen koulutus uupui noin joka kuudennelta 25–34-vuotiaalta suomalaiselta. Määrän lasketaan vielä pienenevän.
Tavoitteena on, että kaikki kynnelle kykenevät opiskelisivat itselleen peruskoulun jälkeisen tutkinnon, sillä kouluttamattomille sopivat työtehtävät alkavat tietoyhteiskunnassa olla vähissä.
Tutkinnotta jäävät ovatkin koulutuspoliittisessa keskustelussa saaneet lempinimekseen ”pudokkaat”.