Am­mat­ti­ope­tus hiipuu Koil­lis­maal­la

Toisen asteen koulutuksessa on edessä karu arki Koillismaalla. Taivalkosken ja Pudasjärven oppilasmäärät tippuvat tilastojen mukaan niin rajusti, että koko ammattiopetus voi kadota kahdesta kunnasta lähivuosina.

Opiskelija Jenni Ervasti kaataa riisiä Taivalkosken metsäoppilaitoksella. Koulun oma keittiö avattiin vuoden alusta uudelleen, koska keskitetyt keittiöpalvelut eivät sopineet metsäopiskelijoille.
Opiskelija Jenni Ervasti kaataa riisiä Taivalkosken metsäoppilaitoksella. Koulun oma keittiö avattiin vuoden alusta uudelleen, koska keskitetyt keittiöpalvelut eivät sopineet metsäopiskelijoille.

Toisen asteen koulutuksessa on edessä karu arki Koillismaalla. Taivalkosken ja Pudasjärven oppilasmäärät tippuvat tilastojen mukaan niin rajusti, että koko ammattiopetus voi kadota kahdesta kunnasta lähivuosina.

Ammattiopetuksesta vastaava Koillis-Pohjanmaan ammatillisen koulutuksen kuntayhtymä haluaa turvata koulutuksen Oulun seudun koulutuskuntayhtymän (OSEKK) kanssa kaavailtavalla yhdistymisellä. Yhteistyökään ei turvaa varmuudella koulutuksen säilymistä, sillä oppilaiden vähyyden vuoksi OSEKK on kiinnostunut ainoastaan järjestämään opetuksen. Mallissa koillismaalaisille jäisivät muun muassa isot kiinteistöt sekä velat.

Pudasjärven ja Taivalkosken ammattiopetuksen järjestämisestä ryhdytään neuvottelemaan lähiaikoina OSEKK:n kanssa. Koillismaalaiset haluaisivat täysivaltaiseksi jäseneksi 14 kunnan omistamaan yhtymään, jonka suurin osakas on Oulun kaupunki.

OSEKK:n johtaja Kari Juntunen arvioi, että omistajakunnat eivät ole kiinnostuneita kuntayhtymien yhdistämisestä. Näin todelliseksi vaihtoehdoksi jää se, että Taivalkoskella ja Pudasjärvellä opetus järjestetään sopimuskoulutuksena.

"Koulutus voidaan myydä kuntayhtymälle tai kumpikin kunta voi ostaa sen OSEKK:lta", Kari Juntunen sanoo.



Oululaisille lankeaa
yhteiskuntavastuu


OSEKK:ssa koulutuksen järjestämisen lähtökohdat ovat jo hyvin selvillä. Koillismaan kannalta asetelma ei ole mairitteleva.

Kari Juntunen sanoo, että Taivalkoskella olevat metalli- ja ravintolalinjat eivät tuo uutta OSEKK:lle. Pudasjärvellä hevosalan ongelmana on se, ettei se hyödytä merkittävästi alueen elinkeinoelämää. Lisäksi hevoskoulutusta on tulossa myös Ruukkiin. "Meidän intressimme tässä ei ole oikeastaan muu kuin yhteiskuntavastuu", Kari Juntunen kuvailee.

OSEKK:lla on metsäpuolen koulutustakin Muhoksella. Sinne rakennetaan parhaillaan konehalleja. Juntunen arvioi, että tarvittaessa Taivalkosken metsäoppilaitoksen koneopetus pystyttäisiin siirtämään sinne helposti. "Metsäoppilaitos on valtakunnallinen yksikkö. On strateginen kysymys, pidetäänkö sitä yllä vai ei", Juntunen muistuttaa.



Osa paikoista
heti Ouluun


OSEKK:n mallissa sopimuksella annettavan koulutuksen lähtökohtana on se, että Pudasjärvelle ja Taivalkoskelle järjestettäisiin opetus täyttyville paikoille. Avoimeksi jäävät siirrettäisiin Oulun seudun oppilaitoksiin, sillä nyt niihin voidaan ottaa vain puolet hakijoista.

Kari Juntunen arvioi oppilasmäärän tippuvan niin rankasti Taivalkoskella, että tulevaisuudessa ammattikoulutuksen järjestäminen on lähes mahdotonta. Kymmenen vuoden sisällä ikäluokka putoaa 50:een, josta suunnilleen puolet siirtyy opiskelemaan lukioon.

"Sehän tarkoittaa, että kaikista pitäisi kouluttaa metsäkoneiden kuljettajia, että toiminta kannattaisi."

Hallitusneuvos Timo Lankinen opetusministeriöstä sanoo, että valtakunnallisesti ei ole edes haluttu listata, missä kouluja on liikaa. Maantieteellisesti karsimistarvetta on eniten tutulla suunnalla, Itä- ja Pohjois-Suomessa.

Lankisen mukaan suurempiin yksiköihin ohjaava lainsäädäntö on tavoitteellinen. Yhdenkään järjestäjän koulutuslupaa ei ole tarvetta perua, mutta kehitystä seurataan.

"Koulut jatkavat itsenäisinä niin pitkään kuin on taloudellisia edellytyksiä toimia", Timo Lankinen sanoi.

Ilmoita asiavirheestä