Suomalaisen alppihiihtäjän suurin ongelma on se, että hän asettaa tavoitteensa liian matalalle, sanoo maailmanmestari Kalle Palander.
"Porukalle riittää, kun saa vetää maajoukkuetakin päälleen. Kun saavuttaa tietyn tason, pitäisi nostaa tavoitetta ylemmäs", hän kritisoi.
Alpinisti itse ei kärsi tästä yleisestä ongelmasta.
"Huomasin, että minulla on mahdollisuuksia suurpujottelussa. Nyt minulla on tarkoitus voittaa suurpujottelucup."
Palanderin videoterveisiä leiriltä Itävallan Schladmingista kuuli nelikymmenpäinen joukko alppihiihtoväkeä Kuusamossa Sanomalehti Kalevan järjestämässä Tietoiskussa tiistaina. Lukion auditoriossa pohdittiin, millä keinoilla alppitaivaalle saataisiin uusia suomalaistähtiä.
"Olen samaa mieltä kuin Palander. Järjestelmä ei vie ketään huipulle, työ on tehtävä itse", sanoi nuorten maajoukkueen ja Rukan alppikoulun päävalmentaja Mika Pelli.
Hulluus, hullu isä ja paksu lompakko
Esikuvansa terveisiä kuunnelleilla Kuusamon alppilukiolaisilla on huimasti paremmat lähtökohdat kuin Palanderilla, jolla oli uransa alussa vain "hulluus ja hullu isä, jolla oli paksu lompakko." Silti Palander kaipaa suomalaiseen alppihiihtoon yhä lisää ammattimaisuutta.
"Nuorten maajoukkue toimii hyvin ja seurojen ja liiton tuki on parantunut paljon, mutta on yhä lapsenkengissä verrattuna Ruotsiin, Norjaan ja Itävaltaan. Seuroissa toimitaan yhä hyväntekeväisyyspohjalta", hän sanoo.
"Olen kritisoinut pitkään suomalaista valmennuksen tasoa, mutta on nyt parantunut valtavasti."
Sekä Mika Pelli että Ruka Slalomin päävalmentaja Kyösti Salmirinne vakuuttavat, että suunta on oikea sekä Suomen hiihtoliitossa että seuroissa.
"Ammattimaisia valmentajia pitää saada jo aloitteleville alppihiihtäjille. Näin vältetään virheet, joita on vaikea paikata myöhemmin", Salmirinne huomautti.
Alppi Santa Claus Ski Teamin 19-vuotias alppihiihtäjä Niko Harmanen muistuttaa, että ammattimaisuudenkin kanssa on oltava varovainen.
"Ammattimaisuutta tarvitaan kyllä lisää, mutta harva 12--13-vuotias on vielä valinnut varmasti lajiaankaan. Pakko ja väkinäisyys eivät saa välittyä nuorelle", hän muistutti.
Katsomossa istunut alppilukion freestylevalmentaja Ville Hirvonen oli samaa mieltä.
"Rennompi meininki ei todellakaan tarkoita sitä, että harjoiteltaisiin vähemmän", hän huomautti.
Lapsitähdet eivät pääse karkaamaan alppihiihdon kattavan kilpailujärjestelmän ansiosta, mutta sekä Salmirinne että Harmanen varoittavat seuroja keskittymästä kilpailuun liian aikaisin. Perustyö vaatii aikaa.
"Kallepalanderit saattavat jäädä poimimatta, jos nähdään vain lapsitähdet. Hänhän ei ollut mikään superlahjakkuus lapsena", Salmirinne vinkkaa.
Alppi-akatemioille tarvetta
Niko Harmasen mielestä moni lupaava alpinisti tipahtaa tyhjän päälle, kun saa järjestelmänä sinänsä toimivan alppilukion päätteeksi valkolakin päähänsä. Kaikki eivät pääse maajoukkueeseen vielä 19-vuotiaana.
"Alppiakatemiat Ruotsissa ja Norjassa ihan eri tasolla. Viime vuosina moni hyvä tyyppi on ollut hilkulla murtautua läpi, mutta sitten on hyvä pohja vedetty alta"; hän kritisoi.
"Omin päin kisojen kiertäminen ja valmentautuminen käy turhan kalliiksi."
Kuusamon lukion rehtori Pekka Manninen tuntee pulman.
"Meillä on toiminut alppilukio vuodesta 1995, mutta vieläkään sen asemaa ei ole virallistettu. Se olisi tärkeä askel, jos koulutusjärjestelmää halutaan kehittää. Auttaisikohan tässä julistautuminen lumilukioksi?" hän pohti.