STTK:laista terveydenhuoltoalan henkilöstöä edustavat ammattiliitot Tehy ja Super vaativat kansallisen terveysprojektin aikaistamista.
Liittojen mielestä valtion olisi varattava lisärahaa jo ensi vuoden budjettiin, jotta kiireelliset uudistustyöt saataisiin nopeammin käyntiin. Ne arvostelevat myös hitautta edistää työoloja ja henkilöstön asemaa.
Tehyn puheenjohtajan Jaana Laitinen-Pesolan (kok.) mukaan hallituksen on varattava lisärahaa jo vuoden 2003 budjettiin. Hän muistuttaa, että hallitus sitoutui kansalliseen terveyshankkeeseen jo viime tupon yhteydessä, minkä vuoksi sen tulisi kantaa vastuunsa.
Myös Superin puheenjohtaja Juhani Palomäki (kesk.) on tyytymätön siihen, että suurin osa toimista lykätään seuraavalle hallituskaudelle. Palomäen mukaan hoitajien palkkauskysymys sivuutetaan loppuraportissa lähes kokonaan.
"Miksei esitetä hoitajien palkkauksen kehittämistä, kun kerran lääkäreidenkin kohdalla otetaan yksityiskohtaisia kantoja palkkaukseen liittyviin sopimusteknisiin asioihin", hän kysyy.
Myös noin 80 000 terveys- ja sosiaalialalla työskentelevää edustava SAK:lainen Kunta-alan ammattiliitto katsoo projektiin jääneen puolitiehen. Kuten muissakin liitoissa, KTV:ssa vaaditaan palkkakysymysten ohella koulutusta ja selkiyttämistä työn organisointiin.
Lääkäreiden etujen sijaan etenkin lähihoitajien ja peruspalveluhenkilöstön työnkuva vaatisi KTV:n mielestä pikaista korjausta.
Myös SAK:n puheenjohtaja Lauri Ihalainen (sd.) arvostelee projektia henkilöstön aseman laiminlyömisestä. Samalla hän vaatii päättäjiä kantamaan vastuuta siitä, että kansalaisten yhdenvertaisuus toteutuu julkisen terveydenhuollon kautta.
"Kysymys on poliittisista valinnoista. Terveydenhuoltoon tarvitaan lisää resursseja. Valtion rahoitusosuutta on välttämätöntä nostaa. Tarvitaan useampivuotinen rahoitusohjelma ja sitä tukevat kirjaukset seuraavaan hallitusohjelmaan."
Ihalaisen mukaan tarvitaan yhä pitkän aikavälin hyvinvointistrategia, johon nyt tehty selvitystyö antaa erinomaisen pohjan.
Akavan puheenjohtajan Risto Piekan (kok.) mielestä terveydenhuollon peruspalvelut on turvattava uusin rahoitusmallein.
Peruspalveluiden turvaaminen kohtuullisessa ajassa edellyttää myös kaikkien palveluresurssien käyttöönottoa ja yksityisen ja julkisen rahoituksen niveltämistä toisiinsa.
Rahoitustasoa voitaisiin nostaa valtion lisäpanostuksilla, rakenteellisilla muutoksilla sekä riittävän suurella rahoittajaorganisaatiolla.
Keskikokoinen kunta ei pysty turvaamaan palvelujen rahoitusta, mutta riittävä väestöpohja olisi Piekan mukaan yli 150 000 kansalaista.
