Opiskelijoiden työllistyminen aiotaan nostaa aiempaa keskeisemmäksi ammattikoulujen rahoitukseen vaikuttavaksi tekijäksi, kun hallitus uudistaa ammattikoulujen rahoitusta. Opetusministeri Sanni Grahn-Laasosen (kok.) mukaan uusi rahoitusmalli koostuu kolmesta osasta: opiskelijoiden määrästä, suoritetuista tutkinnoista tai niiden osista ja vaikuttavuudesta.
- Tulevaisuudessa fokus on siinä, mitä opitaan eikä siinä, kauanko on istuttu koulun penkillä, Grahn-Laasonen sanoo STT:lle.
Rahoitusmallia valmistellaan parasta aikaa opetus- ja kulttuuriministeriössä. Hallituksen on määrä antaa esitys siitä eduskunnalle alkuvuodesta 2017.
Vaikuttavuusosiossa otetaan Grahn-Laasosen mukaan huomioon niin valmistuneiden opiskelijoiden siirtyminen jatko-opintoihin kuin työllistyminenkin.
Hän uskoo, että uudistus kannustaa koulutuksen järjestäjiä pitämään tiiviimpää yhteyttä alueensa elinkeinoelämään ja tarjoamaan koulutusta, jolle on oikeasti kysyntää.
Aiemmin rahoitus on perustunut vahvasti opiskelijamääriin ja rajallisemmin tuloksellisuuteen. Tuloksellisuusrahoitukseen ovat vaikuttaneet muun muassa työllistyminen, siirtyminen korkea-asteen jatko-opintoihin, opintojen keskeyttämisen vähentyminen ja opetushenkilöstön kelpoisuus.
Kuntaliiton erityisasiantuntija Maarit Kallio-Savela ottaa uudistukseen vielä varovasti kantaa, koska valmistelu on kesken.
- Periaatteessa se on hyvä kannuste, että työllistymisestä palkitaan. Se ei kuitenkaan voi olla hirveän iso osuus kokonaisrahoituksesta, Kallio-Savela sanoo.
Ammatillisen koulutuksen lainsäädäntö ja rahoitusuudistus tulisivat kokonaisuudessaan voimaan vuoden 2018 alusta.
Taustalla laajempi uudistus
Hallitus leikkaa ammatillisesta koulutuksesta lähivuosina 250 miljoonaa euroa. Rahoitusuudistuksen osuus tästä on 190 miljoonaa euroa. Leikkausten ja rahoitusuudistuksen ohella valmistellaan ammatillisen koulutuksen laajempaa uudistusta, jonka tarkoituksena on ajantasaistaa koulutusta.
Tavoitteen on muun muassa:
– Tehdä koulutuksen rahoitus- ja ohjausjärjestelmästä yhtenäinen kokonaisuus. Nykyiset ammatillisen peruskoulutuksen, ammatillisen lisäkoulutuksen, oppisopimuskoulutuksen ja työvoimakoulutuksen rahoitusjärjestelmät yhdistettäisiin.
– Lähentää aikuisten ja nuorten koulutusta.
– Tiivistää koulutuksen ja työelämän yhteyttä.
– Lisätä työpaikoilla tapahtuvaa oppimista.
– Keventää työnantajalle oppisopimuskoulutuksesta koituvaa hallinnollista taakkaa ja kustannuksia.
– Yksinkertaistaa tutkintorakennetta mm. tutkintonimikkeitä vähentämällä.
– Tunnustaa paremmin aiemmin hankittu koulutus tai osaaminen.
Hallitus pyrkii saamaan ammatillisen koulutuksen lainsäädännön ja rahoituslain voimaan vuoden 2018 alusta.
