"Ammattikorkeakoulut on siirrettävä valtion omistukseen ja sen jälkeen kytkettävä osaksi toiminta-alueensa yliopistoa", Oulun yliopiston rehtori Lauri Lajunen esittää.
Se olisi Lajusen mielestä selkeä ja tehokas tapa tehostaa korkeakoulujen opetuksen ja tutkimukseen käytettäviä henkisiä ja aineellisia resursseja sekä suunnata niiden käyttöä juuri halutulla tavalla,
Rehtori Lauri Lajunen tukee esityksellään opetusministeri Antti Kalliomäkeä (sd.), joka vieraillessaan tiistaina Helsingin Etu-Töölön yläasteella herätti ajatuksen ammattikorkeiden siirtämisestä valtion omistukseen.
Paineet korkeakoulujärjestelmän kehittämiseen ovat Lajusen mukaan ilmeisiä. Lajunen pitää eri vaihtoehdoista tehokkaimpana juuri ammattikorkeiden kytkemisen yliopisto-järjestelmään. "Näin ne saataisiin korkeakoulujen tavoin tiukasti opetusministeriön ohjauksen piiriin", Lajunen toteaa.
Ennen ministeri Kalliomäkeä ja rehtori Lajusta opetusministeriön varta vasten asettama selvitysmies Jorma Rantanen esitti jo viime vuonna ammattikorkeiden yhdistämistä toimialueensa yliopistoihin.
Rantasen mukaan yliopistojärjestelmää ei tule enää laajentaa eikä hajauttaa, vaan tehdä työtä opetuksen ja tutkimuksen sisällön, laadun ja vaikuttavuuden vahvistamiseksi. Nykyisellään se on vaikeaa muun muassa siksi, että yhteensä 31 ammattikorkeakoulun tausta on kirjava. Niiden omistajia ovat kunnat, kuntayhtymät, kunnalliset ja yksityiset osakeyhtiöt sekä säätiöt.
Omistus luo tietysti tavoitteita. Ammattikorkeiden onkin havaittu hivuttautuvan kohti yliopistoja. Tämä tie on Lajusen mukaan kuitenkin mahdoton, sillä silloin 20 yliopiston jo nyt tiheänä pidetyssä korkeakoulumaassa olisi kohta jopa yli 50 yliopistoa.
Pohjois-Suomessa
selkeät kumppanit
Ammattikorkeakoulujen kytkeminen toiminta-alueidensa yliopistoihin lopettaisi toisarvoisen keskinäisen kilpailun ja toisi tarvittavia säästöjä henkilöstömenoissa sekä toimitilakustannuksissa.
Plussana Lajunen näkee myös ammattikorkeiden statuksen kohoamisen, mikä nostaisi niissä suoritettavien tutkintojen arvoa. Työnjakokin olisi selkeä: ammattikorkeissa suoritettaisiin ammatillisesti painotettuja alempia korkeakoulututkintoja ja yliopistoissa tiedepohjaiset tutkinnot.
Oulun yliopiston rehtorin Lauri Lajusen ehdottama remontti kytkisi Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun ja Rovaniemen ammattikorkeakoulun Lapin yliopistoon.
Oulun seudun ammattikorkeakoulun tavoin Kajaanin ammattikorkeakoulun luonnollinen kumppani olisi Oulun yliopisto.
Kokkolassa vahvimmin toimivan Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulun suuntautumisvaihtoehtoja olisivat Oulun yliopisto tai Vaasan yliopisto.
Yliopistotkin
hakevat toisiaan
Suomen kansainvälistä kilpailukykyä pönkkääville yliopistoille ei ole luvassa lisää resursseja. Päin vastoin säästötalkoista ja koskevasta kustannusjahdista huolimatta niiltä edellytetään nykyistä tehokkaampaa ja laadukkaampaa opetusta ja tutkimusta sekä kovempaa kansainvälistä kilpailukykyä ja vahvempaa alueellista vaikuttavuutta.
Lajusen mukaan yliopistojen ytimen vahvistamista on etsitty muun muassa miettimällä pääkaupunkiseudun laajan, kahdeksan yliopiston verkoston kokoamismahdollisuuksia. Opetusministeriön toimeksiannosta tutkitaan parhaillaan Taideteollinen korkeakoulun, Kuvataideakatemian ja Teatterikorkeakoulun yhdistämisen edellytyksiä.
Taideteollisen korkeakoulun rehtori Yrjö Sotamaa taas esitti lukuvuoden avajaisissa johtamansa opinahjon sekä Teknillinen korkeakoulun ja Helsingin kauppakorkeakoulun yhdistämistä
Myös Tampereen kahden yliopiston; Tampereen teknillisen yliopiston ja Tampereen yliopiston yhdistämistä on esitetty.
Oman lisänsä keskusteluun toi myös Sitran globaalisaatioryhmä, joka esitti esitti Suomeen perustettavaksi kahden tai useamman yliopiston kokonaisuuksia, joilla olisi yhteinen kansleri ja yliopistoille yhteisen strategian laativa ja niiden toimintaa koordinoiva keskushallinto.