Ammattikorkeakoulujen jatkotutkintokokeilut ovat kiinnostaneet ihmisiä paljon, mutta vaatimukset koulutukseen pääsyyn pysäyttävät monen tien.
40-60 opintoviikon mittainen jatkotutkinto on tarkoitettu niille, jotka ovat suorittaneet ammattikorkeakoulututkinnon tai muun soveltuvan korkeakoulututkinnon ja joilla on tutkinnon suorittamisen jälkeen hankittuna vähintään kolmen vuoden työkokemus alalta. Tutkinto suoritetaan työn ohessa.
Ammattikorkeakoulutus on sen verran uutta, että esimerkiksi Oulun seudun ammattikorkeakoulusta valmistuivat ensimmäiset amk-insinöörit vasta kaksi vuotta sitten. Ei siis ole ihme, että hakijoita oppilaitoksen korjaus- ja täydennysrakentamisen jatkokoulutusohjelmaan ei ole liikaa.
"Meidän kokeiluluvassamme on kaksi aloituskertaa, nyt ja kahden vuoden kuluttua. Onkin mielenkiintoista nähdä, onko kahden vuoden päästä päteviä hakijoita enemmän", aikuiskoulutussuunnittelija Tiina Laajala Oulun seudun ammattikorkeakoulun tekniikan yksiköstä kertoo.
Rakennustekniikan koulutusohjelman johtaja Pekka Nykyri lupaa, että kokeilu alkaa joka tapauksessa syksyllä, olipa opiskelijoita kolme tai kolmetoista. Tällä hetkellä on menossa uusintahaku, jota on Tiina Laajalan mukaan yritetty markkinoida suureen ääneen.
Työelämää
kehittämään
Myös terveysalalla alkava jatkokoulutusohjelma on saanut osakseen kiinnostusta ja innokkaita kyselijöitä. Oulun 15 aloituspaikkaa ovat täynnä, ja koulutus alkaa 9. päivänä syyskuuta.
Kemi-Tornion ammattikorkeakoulussakin kokeilu saadaan alkuun, vaikka paikkoja on vielä kesäkuun haun jälkeen jäänyt auki ja hakuaikaa on jatkettu.
"Koulutuksella pyritään vastaamaan terveydenhuollon muuttuviin haasteisiin. Päätavoitteena on työelämän kehittäminen sekä teorian ja käytännön yhdistäminen", lehtori Arja Veijola Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun terveysalan yksiköstä selvittää.
Yliopettaja Lea Rissanen Oulun seudun ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan yksiköstä korostaa jatkotutkinnon monialaisuutta. Koulutus ei ole tarkoitettu vain sairaanhoitajille, vaan mukaan on tulossa laaja kirjo hoitoalan ammattilaisia.
Pekka Nykyri ei näe jatkotutkinnon rinnastamista yliopistotutkintoihin tarpeellisena.
"Koulutusta tarjoillaan täydennyskoulutuksena, ja se lähtee liikkeelle työelämästä. Toki käytäntöön liittyy aina myös teorioita. Kyseessä on jalostettu, hyvä täydennyskoulutus, jolla ei ole paljon tekemistä yliopistokoulutuksen kanssa", Nykyri rajaa amk-jatkotutkinnon.
Erot korkeakoulujen rikkaus
Korkeakoulujen väliset erot ovat tulevaisuudessakin tärkeitä ammattikorkeakoulujen jatkotutkintokokeilusta huolimatta. Oma profiili ja sen kehittäminen ovat tarpeen etenkin silloin, kun paikkakunnalla on sekä ammattikorkeakoulu että tiedekorkeakoulu.
"Olemme toimineet Teknillisen korkeakoulun kanssa sulassa sovussa jo vuosia. Matkiminen ei tuota tulosta, vaan meidän on kehitettävä toimintaamme yhteistuumin", Espoon-Vantaan teknillisen ammattikorkeakoulun (Evtek) rehtori Pentti Törmälä vakuuttaa.
Törmälän mielestä ammattikorkeakoulujen jatkotutkinnot herättävät ristiriitaisia ajatuksia. Sosiaalialalla tarve jatkotutkintoon on erilainen kuin esimerkiksi tekniikan alalla. Toisaalta Evtekin on helppo ohjata jatkokoulutuksesta kiinnostuneet Teknilliseen korkeakouluun Espoon Otaniemeen.
Törmälä ymmärtää kuitenkin tiedekorkeakouluttomien paikkakuntien paineen saada ammattikorkeakouluun jatkotutkintomahdollisuus.
Oulun seudun ammattikorkeakoulun rehtori Lauri Lantto uskoo, että jatkotutkinnoista tulee vielä vakinainen osa ammattikorkeakoulujärjestelmää. Tutkinto ei ole hänen mukaansa korvattavissa yliopistojen koulutusohjelmilla.
Myös Lantto näkee eron yliopiston ja ammattikorkeakoulun välillä tärkeäksi ja vaalimisen arvoiseksi.
"Kyllähän suomalaisen korkeakoulujärjestelmän lähtökohdissa on selkeä ero. Ammattikorkeaopetus on käytännön tarpeista lähtevää koulutuksen kehittämistä. Yliopisto-opetus on tutkimuspainotteisempaa, koska lähtökohta on tieteellisempi", Lantto arvioi.