Jos tänään tiistaina kokoontuva Osakkin yhtymäkokous hyväksyy yhtymähallituksen esityksen, jatkaa ammattikorkeakoulu entiseen tapaan kuntayhtymän liikelaitoksena. Hyväksyttävä uusi johtosääntö noudattaa pääosin nykyistä mallia.
Oulun seudun ammatillisen koulutuksen kuntayhtymä turvaa ammattikorkeakoulun rahat sillä, että se osoittaa sille lain mukaan laskettavien perusteiden mukaisen kasan euroja. Uusi johtosääntö ja laki turvaavat myös, että henkilöstö, opiskelijat ja elinkeinoelämä saavat edustuksen hallintoon.
Tosiasiassa yhtymäkokous ei ota lopullista kantaa pääasiaan: siihen, jatkaako ammattikorkeakoulu kuntayhtymän siipien alla vai muodostetaanko ammattikorkeakoulusta Oulun kaupungin liikelaitos.
Nämä ovat tiettävästi nousseet perusvaihtoehdoiksi Oulun apulaiskaupunginjohtaja Silja Hiironniemen vetämässä Osakkin perussääntöä muovaamassa osakaskuntien virkamiestyöryhmässä. Työryhmä ei ole vielä antanut esitystään, vaan jättää sen lähiaikoina. Aikansa vie myös, että poliitikot ottavat asiaan kantaa.
Syksyllä kuntayhtymän päättäjien eteen tulevassa perussopimuksessa otetaan uudestaan kantaa muun muassa ammattikorkeakoulun asemaan. Vuodenvaihteeseen mennessä asian pitää olla kirjoissa ja kansissa, koska silloin aloittavat työnsä uudet luottamusmiehet.
Kuntayhtymäjohtajan virka etuajassa
Nyt tehtävät johtosääntömuutokset ovat vain pieniä lainmuutoksesta johtuvia virityksiä.
"Nyt tehdään pakolliset muutokset johtosääntöön ajatuksella, että syksyllä otetaan kantaa lopullisesti hallintoon", ammattikorkeakoulun rehtori Lauri Lantto sanoo.
Rehtori Lanton mielestä ammattikorkeakoulun kannalta paljon merkittävämpi asia on yhtymähallituksessa tänään esille tuleva yhtymäjohtajan viran julistaminen haettavaksi. Kuntayhtymäjohtaja Matti Määtän eläkeikä täyttyy syksyllä.
Kuntayhtymän hallituksen puheenjohtaja Vesa Saarinen (sd.) esittää, että virka pantaisiin hakuun heti.
Tämä liittyy kuitenkin muuhun hallintoon. "Ammattikorkeakoulun lähtökohtana on ollut, että johtaja-asia tulisi käsitellä siinä yhteydessä, kun koulun hallinnosta päätetään", Lantto sanoo.
Ammattikorkeakoulun lähtökohtana on ollut, että ykkösjohtajaa ei tarvita, vaan esimerkiksi ammattikorkeakoulusta vastaava esittelisi sitä koskevat asiat suoraan hallintoelimille. Monitasoista hallintoa tulisi yksinkertaistaa. "Erillisen johtajan tehtävät jäävät vähäiseksi."
"Tässä on ristiriitainen tilanne. Nyt päätös uhkaa syntyä ennen kuin perussääntötyöryhmä eli kuntien edustajat ovat ottaneet asiaan kantaa. Nyt tulisi tutkia tarkasti erillisen yhtymäjohtajan tarve", Lantto muotoilee.
Turvallisempi
vaihtoehto
Lantto ei halua tarkasti ottaa kantaa hallinnon vaihtoehtoihin ennen kuin Hiironniemen työryhmän raportti julkistetaan.
"Olemme kyllä olleet sitä mieltä, että kaupungin liikelaitoksena oleminen olisi turvallisempi vaihtoehto", Lantto myöntää.
Hänen mielestään kaupunki on "vahvempi" omistajana. "Ammattikorkeakoulu tarvitsisi vahvan omistajan ylläpitäjänä. Myös ammattikorkeakoulu on vahva kehittäjä."
Taloudellisesti hallinnolla ei ole kovin suuria vaikutuksia. Esimerkiksi ammattikorkeakoulu on nykyisin kiinteistöjen vuokralaisena.
"Ei niiden tarvitsisi jatkossa muuttua kaupungin omistukseen, jos siihen vaihtoehtoon päädytään."