Ammattikorkeakoulujen jatkotutkintopaikkoihin ei ole ainakaan vielä alkuvaiheessa ollut suurta tungosta. Opiskelupaikkoja oli lukuvuonna 2002-2003 tarjolla enemmän kuin kriteerit täyttäneitä hakijoita. Lisäksi tietyt jatkokoulutusohjelmat ovat selvästi toisia suositumpia.
Aloituspaikkoja koko maassa oli kaikkiaan 354 ja laissa määritellyt kriteerit täyttäneitä hakijoita oli 309. Heistä opiskelupaikan vastaanotti 266 hakijaa. Luvut selviävät tuoreesta Ammattikorkeakoulun jatkotutkinto - lähtökohdat ja haasteet -julkaisusta.
Houkuttelevimpia koulutusohjelmia olivat muun muassa pk-sektorin yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen, sosiaalialan sekä terveyden edistämisen ja ehkäisevän työn koulutusohjelmat. Hyvin vähän hakijoita oli ikääntyvien ja pitkäaikaispotilaiden hoidon koulutusohjelmaan.
"Hyvin kapea-alaisissa ja ei-muodikkaissa ohjelmissa on vetovoima-ongelmia", myöntää koordinaatio- ja seurantaryhmän puheenjohtaja Veijo Hintsanen.
Valintakriteerit täyttäneiden opiskelijoiden vähäinen määrä ei tullut kuitenkaan yllätyksenä, kertoo projektipäällikkö Eila Okkonen. Hänen mukaansa ongelmana opiskelijavalinnoissa on se, että ennen korkeakoulututkintoa hankittua työkokemusta ei huomioida valinnoissa, joten moni hyvä hakija jää ilman paikkaa. Vaatimuksena on kolmen vuoden työskentely korkeakoulututkinnon suorittamisen jälkeen.
Tällä hetkellä ammattikorkeakoulujen jatkotutkintojen parissa puurtaa noin 500 opiskelijaa eri puolilla Suomea. Ensimmäiset tutkinnot aloitettiin syksyllä 2002 ja ensimmäiset opiskelijat saavat tutkintonsa valmiiksi ensi tammikuussa.
Tutkinnolle kaivataan nimeä
Osa jatkotutkintoa suorittavista kokee ongelmaksi sen, että tutkinnolta puuttuu vielä nimi ja sen asemaa koulutusjärjestelmässä ei ole tarkasti määritelty.
Myös opetusministeriön kansliapäällikkö Markku Linna myöntää, että jatkotutkintojen aseman, tutkinnon nimen ja niiden tuottaman kelpoisuuden määrittäminen ei tule olemaan helppo korkeakoulupoliittinen kysymys.
"Epäselvyys jatkotutkintojen asemasta ja niiden tuottamasta kelpoisuudesta heikentää kansainvälistä rinnastettavuutta ja siten yhteistyön mahdollisuuksia, mutta myös opiskelijoiden kiinnostusta näitä uusia tutkintoja kohtaan", Linna sanoi tiistaina Vantaalla pidetyssä ammattikorkeakoulu-seminaarissa.
Ammattikorkeakoulujen jatkotutkintokokeilu loppuu vuonna 2005. Tavoitteena on, että päätökset jatkosta saadaan tehtyä ennen kokeilun loppumista.
Laatua kiitetään
Jatkotutkinnot saavat kehuja opiskelijoilta. Okkosen mukaan opiskelun parhaiksi seikoiksi mainittiin sisältö, käytännönläheisyys ja hyöty. Myös verkostojen luomista ja ajankohtaisen tiedon saamista pidettiin tärkeänä. Lisäksi opiskelijat olivat kokeneet alkuvaiheen opinnot korkeatasoisiksi.
Jatkotutkinnon parissa puurtavista suurin osa on ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneita aikuisia. Koulutukseen hakeutumisen syiksi he mainitsevat oman pätevyyden, osaamisen ja työn kehittämisen.
Opiskelijoista suurin osa oli työsuhteessa myös jatkotutkinnon aikana. Työn, kodin ja opiskelun yhteensovittaminen tuottikin monelle vaikeuksia. Myös opiskelun vaativuus aiheutti joillekin hankaluuksia, sillä vastaajilla oli puutteita esimerkiksi opiskelutekniikassa.
Ammattikorkeakoulun jatkotutkinto -julkaisussa esiteltyihin seurantatietoihin vastasi kaikkiaan 171 jatkotutkinto-opiskelijaa.
Julkaisussa mainittujen johtopäätösten mukaan jatkotutkinnon luonne näyttää muodostuvan suunnitellun mukaiseksi: siinä korostuvat aikuiskoulutuksen periaatteet ja opinnot voidaan suorittaa työn ohessa.