Am­mat­ti­kor­kea in­ves­toin­neis­sa lop­pu­suo­ral­la

Oulun seudun ammattikorkeakoulun Oamk:n kaupan ja hallinnon tilojen remonttityömaalla Teuvo Pakkalankadulla Raksilassa vietetään perjantaina harjannostajaisia. Kyse on merkittävästä tapahtumasta sikäli, että urakka päättää vuosia kestäneen mittavan investointiputken. Kaupan ja hallinnon tilojen uudistus on perusteellinen, sillä myös nimi menee uusiksi. Kunhan tilat otetaan kesäkuussa käyttöön, puhutaan liiketalouden yksiköstä.

Oulun seudun ammattikorkeakoulun Oamk:n kaupan ja hallinnon tilojen remonttityömaalla Teuvo Pakkalankadulla Raksilassa vietetään perjantaina harjannostajaisia. Kyse on merkittävästä tapahtumasta sikäli, että urakka päättää vuosia kestäneen mittavan investointiputken. Kaupan ja hallinnon tilojen uudistus on perusteellinen, sillä myös nimi menee uusiksi. Kunhan tilat otetaan kesäkuussa käyttöön, puhutaan liiketalouden yksiköstä.

Tulevaisuudessa investointitarpeet ovat huomattavasti pienemmät, kiinteistöjohtaja Mauri Rasinkangas Oulun seudun ammatillisen koulutuksen kuntayhtymästä sanoo. Tälle vuodelle on tosin budjetoitu 0,6 miljoonaa luonnonvara-alan tarpeisiin.

Rahaa uusrakentamiseen ja perusparantamiseen on käytetty yli 40 miljoonaa euroa. Sillä on saatu aikaiseksi moderneja laitoksia, jotka keräävät kehuja jopa pääkäyttäjiltä, eli opiskelijoilta. "Tilat ovat hyviä, palvelevat oikeita tarpeita", opiskelijakunta Osakon hallituksen puheenjohtaja Niko Peltokangas antaa tunnustusta.

"Kulttuurin puoli on jopa edistyksellinen. Sille oli myös tärkeää päästä yksiin tiloihin. Moderni miljöö luo uudenlaista henkeä", itse liiketaloutta opiskeleva Peltokangas luonnehtii.

Peruskorjatutkin tilatkin ovat opiskelijoiden mielestä entisiin verrattuna toista maata.

"Korjaukset ovat tulleet ehdottomasti tarpeeseen", Peltokangas korostaa ja huomauttaa, että yksin ilmastoinnin paraneminen on iso juttu.

Ongelmia tilojen käytön suhteen ei ole ilmaantunut. Vuosi sitten tosin todettiin uudessa kulttuurin ja tekniikan yksikössä ääniongelma, joka korjattiin. Eniten harmia opiskelijoille on koitunut lähinnä siitä, että on jouduttu remontin alta evakkoon, Peltokangas sanoo.

Opiskelijat ovat päässeet mukaan suunnitteluprosesseihin jossakin määrin. Peltokangas on itse istunut käyttäjien edustajana talouden ja hallinnon yksikön remontin suunnittelupalavereissa. Yleistä mallia siitä, miten opiskelijat otetaan suunnittelussa huomioon, ei kuitenkaan ole.

"Se on lähinnä kunkin yksikön opiskelijoiden omasta aktiivisuudesta kiinni."

Peltokankaan mukaan kukaan ei pannut kampoihin, kun hän itse tyrkyttäytyi prosessiin.

"Tuntuu, että minut otettiin käyttäjien edustajana myös huomioon."

Tietoa rakentamisesta ei ole erikseen opiskelijoille jaettu esimerkiksi tiedotustilaisuuksissa, mutta sitä on Peltokankaan mukaan ollut kyllä saatavissa virallisilla tiedotuskanavilla, esimerkiksi verkossa.

"Ei tiedotustilaisuuksien järjestäminen pahaa silti tekisi", Peltokangas toteaa.

Kuntayhtymä ei ole käynyt rakentamisen vuoksi jäsenkuntiensa kukkaroilla, vaan on ottanut tarkoitusta varten lainaa Euroopan investointipankilta 50 miljoonaa euroa. Osa rahasta on käytetty ammattiopiston hankkeisiin. Tekniikkapuolen remontti sai valtionosuutta 5,4 miljoonaa.

Kiinteistöjohtaja Mauri Rasinkangas luonnehtii tehtyjä satsauksia tehokkaiksi.

"Keskimääräinen tilojen käyttöaste on hyvä, joskin se vaihtelee yksiköittäin eri periodien välillä. Kaupan ja hallinnon osalta se on korkea", Rasinkangas määrittelee. Hän uskoo, että Kotkantiellä Kaukovainiolla päästäneen myös parempaan tehokkuuteen sisäänajovaiheen jälkeen.

Ilmoita asiavirheestä