Am­mat­tiin opis­ke­le­via in­nos­te­taan liik­ku­maan rajojen yli

Koulutuksen olisi Suomessa kansainvälistyttävä huomattavasti nykyistä nopeammin, kannustaa opetusministeri Antti Kalliomäki (sd.). Suomen heikko kohta on nykyisellään juuri kansainvälistymisessä, jos maa mielii menestyä.

Ammattiin opiskelevia kannustetaan kansainvälistymiseen.
Ammattiin opiskelevia kannustetaan kansainvälistymiseen.
Kuva: sarviaho heikki

Koulutuksen olisi Suomessa kansainvälistyttävä huomattavasti nykyistä nopeammin, kannustaa opetusministeri Antti Kalliomäki (sd.). Suomen heikko kohta on nykyisellään juuri kansainvälistymisessä, jos maa mielii menestyä.

- Sitä voi jopa pitää meidän Akilleen kantapäänämme, kohtalonkysymyksenäkin, ajatellen meidän taloutemme rakennetta, Kalliomäki totesi Helsingissä tiistaina.

Tätä liikkuvuutta ja erityisesti ammatillisen koulutuksen rajat ylittävää yhteistyötä lykittiin vauhtiin EU:n opetusministereiden epävirallisessa kokouksessa Helsingissä.

Tavoitteeksi asetettiin, että vuoteen 2010 mennessä saataisiin valmiiksi esimerkiksi työkalut, jolla parannettaisiin eri maissa suoritettavien tutkintojen vertailtavuutta ja ammatillisen koulutuksen opintosuoritusten siirrettävyyttä.

- Nyt edessämme on uusi vaihe - prosessin jalkauttaminen koulutuksen järjestäjien ja oppilaitosten tasolle, Kalliomäki kuvasi.

Opiskelijoiden liikkumista maasta toiseen tuetaan myös eri EU-ohjelmilla. Komissaari Jan Figelin mukaan esimerkiksi ammattiin opiskeleville suunnatun Leonardo-ohjelman vuosittainen opiskelijamäärä halutaan tulevien seitsemän vuoden aikana tuplata nykyisestä 70 000:sta. Yhtä reipasta kasvuvauhtia kaavaillaan korkeakouluopiskelijoiden Erasmus-ohjelmalle.

Figel tosin muistutti, että nämä ohjelmat koskettavat vain hyvin pientä osaa opiskelijoista. Eri maiden käytännöt ja innostus vaihtelevat kovasti; esimerkiksi Luxemburgissa opinnot ulkomailla ovat pakollinen osa korkeakouluopintoja.

Ammatillista koulutusta koskeva yhteistyö kulkee nimellä Kööpenhaminan prosessi. Vuonna 2002 alkaneen työn etenemistä tarkastellaan seuraavan kerran kahden vuoden kuluttua, silloin Ranskassa. Tuolloin valmiina pitäisi olla ainakin vahvan pohjan vertailukelpoisille tilastoille ammatillisesta koulutuksesta.

Lisäapuna on jo nyt eurooppalaisille nuorille tarkoitettu europassi eli koulutuspassi. Siihen voi kerätä koulutustiedot, työkokemuksen sekä kieli- ja muut taidot.

Kööpenhamina-prosessissa on nykyisellään mukana jo 32 maata, EU-maiden lisäksi mm. EU-hakijamaista ja Eta-maista.

Ilmoita asiavirheestä